Punainen proto-Golf |
Tuolla etelän lämmössä oli iltaisin aikaa surffailla ja niinpä taas yksi Volkkari osui silmiini.
Tämä oli siis ihan eri juttu kuin aikaisemmat - ihan totta !!!
Antakaas kun kerron...
Kuulostaako aika kummalta lukemalta 21 vuotta vanhalle autolle?
WOB CV 664, mutta Suomeen päästyään autoa ei koskaan rekisteröity Suomen ajoneuvorekisteriin, eikä sitä myöskään verotettu sen mukaisesti. Se toinen - sininen Golf - tuli vastaavasti Suomen mahantuojan kautta. Se kulki ihan suomen rekisterikilvissä ja sen myyjä halusi pitää itsellään.
IWS: n tuotteet tositoimissa |
Jossain vaihessa Vw- konserni olisi halunnut auton takaisin romuttaakseen sen prototyyppinä, mutta jostain syystä ideasta kuitenkin luovuttiin.
Myyntikuva netistä - majakat vielä katollaan |
Kuin uusi - tosin ei kilvissä koskaan |
Auto tulisi "lähiaikoina" Oulusta Tampereelle rekkakyydillä ja siitä eteenpäin sitten minä vastaisin sen kuljetuksesta. Siinä sivussa ostohintakin muuttui entistä maltillisemmaksi minun massilleni. Osina auton hinta olisi ollut satasia korkeintaan... Veikkaan, että tarjoukseni tyydytti kumpaakin osapuolta lopulta.
Kaupantekoa varmaankin avitti lupaus, että auto tulisi tällaiselle harrastajalle, joka ei trokaa sitä osina eteenpäin, vaan sitoutuu pitämään auton sellaisenaan ja jopa palauttamaan entistä ehompaan kuntoon.
Varustelistalle oli valittu kait kaikki, mitä tuollaiseen autoon saattoi tuolloin tilata; automaattivaihteisto, ilmastointi, sähköikkunat (kaikissa ovissa), kattoluukku, tehtaan vetokoukku, sumuvalot jne jne...
Sitten vain sinnikästä odottelua...
Muutamaa viikkoa myöhemmin tulikin ilmoitus, että Vokkelo oli päässyt matkaan kohti eteläistä Suomea !
Golf kiipeää kyytiin.... |
.. ja nyt eikun ruikuttamaan veturia ja kärriä lainaan. On hienoa, kun näitä tuttuja ja ystäviä löytyy. Nyt veturina oli Vw Transporter, sillä olin jossain välissä tajunnut, että oman Volvo V70:ni rekisteriotteeseen merkatut vetopainot eivät sallisi tällaista yhdistelmää, vaikka ajokortissani noita kirjaimia kait olisikin riittävästi. Kuinkahan monta volkkaria olenkaan noilla Volvoillani kiskonut... Trailerina oli taas tuttu ja pikkasen ylijäreä maalaamon vaunu.
Pirkkalassa rahtiterminaalinpihalla odottelemassa |
Niin veturi kuin vedettäväkin volkkareita |
Alla pyörivät ensiasennus-Misukatkin, jotka pultattiin autoon alle Wolfsburgin tuotantolinjalla 21 vuotta sitten. Ei ole vuotoja, nitinöitä ja natinoita.Huoltokirjan mukaan autoon on sentään vaihdettu öljyt pari kertaa; ensimmäisen kerran vuoden ikäisenä mittarilukeman ollessa 1000km ja toisen kerran joskus vuosituhannen vaihteessa Saksassa, kun mittarissa oli rapiat 6000km.
Eka pesun jälkeen kotipihassa |
Toiselta puolelta kans |
Ensiasennus-Michelinit alla |
Moottoritila ei juuri uutta häpeä |
Ei montaa kertaa tankattu... |
Kuin uusi sisustus |
Takapenkillä ei ole koskaan istuttu |
Ratti - kuin uusi |
Total 10046km ! |
Ajopäiväkirjojen mukaan autolla ei ole ajettu kymmeneen vuoteen.
Eli tässäpä uudenlainen pähkinä; palauta kaikki sähköt ja toiminnallisuudet !
Lisävipuna tässä kaskessa on se, että originaali johtosarja on kadonnut jonnekin vuosien saatossa. Onneksi minulla on yhden automaatti-Golfin sähköjohtosarjat tallessa, joten niihin on sitten turvautuminen jatkossa.
Hyvää tässä autossa on paljon enemmän, kuin huonoa...
En ostanut tätä myydäkseni vaan pitääkseni, joten ajan kanssa laittelen tätä, niinkin tuota "valkoista Golf Varianttiakin", ja "punasta Ventoa" ja "sinistä Ventoa" ja Datsun 100A:ta
ja.. ja...
Lisäksi teetin kattotelineisiin uuden avaimen, joten sain nekin pois katolta ja vaikkapa käyttöön joku toinen kerta.
Sateinen viikonloppu... no, sitten olisi aikaa rakkaalle harrastukselle, eiks vaan.
Uusi johtosarja, siis toinen uusi johtosarja, on odotellut merkattuna komennustaa tähän Golfiin. Se ensimmäinen johtosarja olikin autosta ilman keskulukitusta, joten purin sitten toisenkin sarjan käyttööni.
Ennenkuin pääsen asentamaan näitä originaalijohtoja, pitää nuo tuotekehitysjohdot ja kytkennät poistaa hallitusti. Ei meinaan ihan pikkujuttu joo...
Olin jo pikkasen riisunut tavaratilan sähköjä, mutta nyt otin sitten oikein työkalut käteen ja pirssin sisustus palasiksi.Tämähän käy jo rutiinilla, mutta varovainen täytyy olla, etten riko mitään.
Ja sitä johtoa vaan tuli ja tuli ja tuli esille... voi hyvää päivää, sitä liittimien ja mustalla suojasukalla varustettujen johtojen määrää !!!
Arvatenkin koko sinusta piti purkaa pois ja kojelautaakin niin pitkälle kun viitsin.
Aina välillä kesken johtojen purkamisen käynnistelin autoa varmistaakseni, etten ollut karsinut mitään kriittistä auton käynnistykseen ja kulkemiseen liittyviä johtoja...
Ohessa kuvia hieman karummasta Golfista.
ei paljoa paikoillaan enää... |
Kohtuullisen karu kokpitti - ei johdon johtoa... |
Johtosarja eriteltynä ja merkattuna lattialla auton edessä. Oikealla purettu johtosarja... |
Tunnen olevani aika kätilö, kun purin johtosarjan toisesta Golfista siististi ja kärsivällisesti ja urologi kun syötin ne vielä tuollaisen deodoranttipurkin korkin kokoisen reiän kautta pois.
Seuraavaksi olen sitten varmaan neurokirurgi kun tuo merkattu uusi "keskushermosto pitäisi istuttaa tähän automaailman "Frankestainiin", jossa ei johtoja ole enää ollenkaan.
Se mikä tässä on hyvää, on liittimien saksalaisen tarkka koodaus;samalle alueelle ei pitäisi (Huom konditionaali) tulla kahta samanalaisella liittimellä varustettua johtoa... mutta pikkasen kylmää arvuutella, että starttaakohan tuo auto enää koskaan...Näistä kinkereistä sitten lisää tuonnempana.
Hyvin alkanut Golfin entistämisprojekti koki kolauksen kesäkuun alussa, kun työnantajani Microsoft päätti irtisanoa meidät kaikki mobiiliosaajat, rapiat 1350 tyyppiä. No, se laittoi kesän prioriteeit uuteen uskoon ja tämä Golf sai siirtyä sivuun. Niin vain koko kesä meni töitä hakiessa ja haastatteluissa ravatessa. Lopulta elokuussa allekirjoitin uuden työsopimuksen ja aloitin uudet työt Helsingissä syyskuun alussa.
Tämä tarkoittaa autoharrastuksen hidastumista, sillä arkisin työpäivät venyivät matkoineen niin pitkiksi, ettei harrastamiselle jää juuri aikaa.
Sen verran nyt sittenj sain aikaiseksi, että Vw- laivastoni täydentyi vielä yhdelä autolla, "sillä toisella protolla", eli IWS- firmaan jääneelle - aikaisemmin mainitulla - sinisellä Golfilla.
Nyt ovat kaverukset taas yhdessä.
Se mikä tässä harrastuksessa on kivaa, että jos ei ole aikaa tai rahaa, autot kyllä odottavat seuraavaa sopivaa hetkeä.
Kaverukset taas koolla :) |
Ja puunauksen jälkeen sitten väliaikaiseen säilytykseen kotipihaan.
Tallissa kun on jo viisi muuta autoa...
käyttö-Volvot jäävät vuorostaan ulkoruokintaan.
Sininen Vento, Valkoinen Golf- Variant, Datsun 100A ja perällä proto-Golfit |
Siitäpä alkoi taas tuukamointi, että mikä se tätä autoa vaivaa....
Tässä punaisessa kaunokaisessa kun ei ole oikein mikään sähköihin liittyvä kunnossa vielä.
Pienen puuhastelun jälkeen alkoivat autoon istutetut sähköt rokkaamaan.
Ajovalot, vilkut ja pyyhkijät heräsivät henkiin. Auto ei edelleenkään käynnistynyt... avaimesta. Se meinaan hörähti käymään kun ruuvimeisselillä oikosulki vaihteenvalitsimen asennosta vastaavan releen. Ihan kiva huomata että valtaosa istuttamistani sähköistä on siis elossa, vaikka vielä pikkasen viturallaan.
No, taistelu jatkuu. Kaikesta oppii ja jos vielä muistaisi sitten samat metkut, kun alan työstämään sitä sinistä velipoikaa sitten aikanaan.
Nämä parkit eivät ole palaneet yli 10 vuoteen.. |
Mainoskilpi valaistuna |
Olihan tuo ECU / pyyhkijä / suodatintila ennenkin siisti mutta nyt se suorastaan hohtaa |
Projekti ei vaan ottanut edetäkseen. Arjen kiireitä tässä nyt syytän, mutta on siinä vähän tottakin, kun nykyään arki-iltaisin olen vain muutaman tunnin kotona hereillä... harrastaminen jää viikonlopuille ja lomille.
No, olen varmaan ennenkin todennut, että tämä n siinä mielessä kiva harrastus, että autot kyllä odottavat jos budjetti tai aikataulu eivät aina antaisikaan periksi.
Siispä, Golf kyllä käynnistyy, mutta vähän kikkailemalla.
Jatkakamme tätä projektia sitten vuonna 2018...
Pitkäaikaissäilytyksessä - kuivassa ja suojassa |