Marraskuussa 2016.... istuin saunan lauteilla... tuntui, että asiat ovat vaihteeksi ihan kohdillaan. Vaikka uusi työ Helsingissä vaatiikin päivittäin 260km ajamisen ja uusien asioiden omaksuminen ottaa aikansa ja veronsa, ei minulla ollut valittamista.
Koen kuitenkin olevani hyväosainen, kun kaiken Nokia / Microsoft mylläkän jälkeen työllistyin uudelleen ja muutenkin asiat ovat ihan kohdallaan. Paljon paremmin minulla on kuin monella muulla tällä seudulla... Salon seutu ja sen ihmiset ovat kokeneet monenlaista,
eivätkä ne aina ole olleet niin kivoja kokemuksia. Edellisistä joukkoirtisanomisista ei ole toivuttu, kun jo seuraava, mutta edellistä pahempikin jo seurasi. Hemmetin huono kierre, joka kesti kaikkiaan vuosia. Joka syksy, YT:den jälkeen vakuutettiin, että nyt olemme oikeilla jäljilla ja taas painettiin pitkää päivää... Noh, nyt takaisin tähän päivään...
Ei se minunkaan uudelleentyöllistymiseni mikään itsestäänselvyys ollut eikä työpaikka ole jatkossakaan mikään "valtion virka", ,mutta ajattelin, että esimerkilläni saattaisin rohkaista muitakin... niin aktiivisemmaksi työnetsijäksi, mutta ennenkaikkea jeesimään niitä, joilla on heikommin kuin itsellä.
Miksen auttaisi jotenkin paikallisesti, jos vain keksisin hyvän idean.
Se kolikoiden tai seteleiden tunkeminen johonkin joulupataan ei oikein tuntunut konkreettiselta tavalta. En silloin näe, minne just ne minun rahani menevät ja ketä auttavat.
Mieleen tulivat Nokian vuodet, jolloin työpaikallemme toimitettiin koreissa pikkulappuja tyyliin "poika 3v." Tuota lappua vasten sitten ostimme omilla rahoillamme lahjoja ja laitoimme ne koriin toimitettaviksi vähempiosaisille lapsille. Niistä ajoista jäi hyvät fiilikset...
Oli jotenkin hienoa katsoa, kun lahjakasoja noudettiin pakettiautolla just ennen joulua toimitettaviksi perheisiin. Siinä mielessä hyviäkin aikoja ne vuodet Nokialla olivat...
Siinä lahjassa pitäisi olla jotain ideaa ja yllätystä...
Sellainen juttu, mitä saaja oikeasti arvostaisi...
Sellainen juttu, että laittaisi muutkin hyväosaiset miettimään, miten voisivat auttaa...
Mutta mutta !!! Hei, onhan minulla käyttämättä kaksi ajo-opetuslisenssiä ja joutilas auto !
Siitä se sitten läksi... Tarjoan kahdelle salolaiselle nuorelle ajokortit ilmaiseksi !
Minulle investointi ei ole niin hervottoman suuri, kun suurimmat asiat ovat jo olemassa, muttanuorelle ajokortin hommaaminen on iso ja kallis juttu, jos " p appa eller mamma betalar inte". Rahan en haluakaan olevan tämän lahjan arvon mittari, vaan annankin jotain arvokkaampaa; oppimaani tietoa, taitoa ja ennenkaikkea aikaa.
Siispä tuumasta toimeen !
Ilmoitin ideastani Facebookissa Salon kuntalaiforumilla. Pyysin halukkai ta il moittautumaan minulle. Ideana oli, että nuorell a itsellään, tai hänen vanhemmillaan ei ole puitteita hommata ajokorttia. Ilmoittautuneit a tuli kaikkiaan 25. Tarinoista paljastui se mone lle meistä
näkymätt ömiinvä a rkinen niukkuus ja tarpeettomat asioiden kanss a kikkailu.
Ei puhua kertoa tilanteistaan. Ei näistä asioista ylpeä vaan, ollaan käyttää häpeillen hiljaa... Joi ssakin j utuissa väl ittyi työtä häpeä omastailla... kuulkaa herätti luke a noita tarinoita.
Joulun alla te in siten päätök seni noiden kandi daatien joukosta. Voitte uskoa, että tehtäväni ei osaakaan ollut helppo, sillä nuo tarinat luettuani olisi halunnut auttaa useimpia heistä. Joka tarkoitus; kandit ovat nyt kokelaita ; yksi tyttö ja yksi p oika , kuten halusinkin heidät valittava n.
Tammmikuussa 2017 aloitimme paperitöillä. P i an p ostissa saapuivat lupap aperit.
Sitten vain muuttuva teoriatunti pohjalle ja eikun ratin taakse tärisemään .
Aloitamme varmuuden vuoksi vanhimman poikamme, Markuksen, automaatti-Focuksella. siinä kun on yksi poljin pitää, niin ei tarvii häkeltyä heti alkuunsa. Suljetulla isolla parkkialueella aimme ensituntuman autoiluun. Oli sii nä välillä auto t äysi naurua ja välillä keskittyessä hiiren hiljaista.
Sittemmin helmikuussa "BYO satanelonen" sai apupolkimen sa ja -peilinsä. Katsastuksen kautta tuli viralline n opetusauto, jolla olemme jo tutustuneetkin Salon liikenteeseen . Ke vään mittaa n on tarkoitus syventää osaamista kohti Juhannusta, jolloin toi vottav asti
kummallakin on ajokortti ta skussaan.
Tempaukseni kiinnosti m ediaakin ... Ohessa Salon Seudun Sanomien artikkeli
Kevät kului ja ajotunteja karttui teoriatuntien lomassa. Välillä oli par työin viikon taukojakin, kun taas kerran Eurooppaankin. Kuten olin alussa luvanutkin, ajamme nämä Salon katuja ja seutuja sen verran taajaan, että ei muista ulkoa niin oppilaat kuin autokin. Pimeä keli, liukas keli ja kerran kaupunkiajoa Turussakin olivat mukavia poikkeamia rutiineihin. Kaikista noistakin selvittiin kolhuitta ja kunnialla.
Oli vähän erilaista opettaa toisia nuoria - ei siis omia lapsiani. Välillä kävi mielessä, että ovatko opetusmetodini riittää hyvin ja onnistunko tuomaan esille sen tiedon oppimisen ja mitä kokeissa tarvitaan.
Lopulta lähes puolen vuoden urakka sai päätöksensä, kun kummankin autokoululaisen oppimäärät oli suoritettu ja jännittävät teoria- ja ajokokeet läpäisty. mies saivat ajokorttinsa samana perjantaina, 16. kesäkuuta. Ohessa kuva onnellisista nuorista ja minustakin siinä keskellä...
Hieno fiilis !
Tuon kuvanoton jälkeen oli hyvästien vuoro;
Kättelyt, halaukset ja onnen toivotukset - tsemppiä ja turvallisia kilometrijä Aadalle ja Roopelle !!!
Kuvanoton jälkeen minä hyppäsin vaihteeksi ratin taakse ja suunnistin kotia kohti.
Se oli myös "sataneloselle" helpotuksen paikka; takana oli lähemmäs 3000 enemmän tai vaativaa koulutuskilometriä. Focus taivalsi tuon matkan pimeässa, sateessa, pakkasessa, liukkaalla ja liukastetullakin tiellä. uusia vikoja ei ilmaantunut, vaikka kyllähän nuo ajetut kilometrit jo pieninä sivuääninä ja ruostekukkasina tuntuvatkin.
Kelpo peli kaikkiaan !
Ohessa linkki YLE:n juttuun ajokoulutuksestani: https://yle.fi/uutiset/3-9685979
Seuraavana päivänä sitten purin opetusvarustuksen pois, pesin ja vahasinkin auton, sillä "sataneloselle" oli jo seuraava komennus tiedossa. Auton uusi kuljettaja, nuori neiti, joka on ilmaantunut perheeseemme miniän muodossa, on Focuksen uusi kuljettaja.
Hän osallistui auton siivoukseen ja siviiliipalautukseen innokkaasti.
Tässä välillä muuten Focuksen ilmastointilaitekin huollettiin, joten kylmää pukkaa kabiini sitten tarvittaessa. Ei kait sitä enää nykynuoretkaan aja ilmastoimattomalla autolla, paitsi minä, jonka volkkareissa yhdessäkään ei ole kylmäkonetta.
Focus siis pysyy tavallaan perheessä jatkossakin. Koska auto ei meille tullessaan juuri mitään maksanut, ei siitä rahasta nytkään. Laitetaan hyvä kiertämään ja olkoon "byosatanelonen" esimerkki siitä.
Niin ja meni ne opetuspolkimetkin heti lainaan toisaalle....
 |
| pesu, vahaus ja sisäsiivous + opetusreleet pois, kiitos ! |
Focus on hyrskytellyt nämä Salon seutukuntia ihan kunnialla koko syksyn.
Tämä joulun alla moottorin käyntiä alkoi sävyttää jonkunn kitinä...
Ajattelin, että kyllä se tapansa näytää ja niin työskentelen.
Moniurahihnan kiristysrulla oli ollut tämän kitinän taustalla ja sitten antautui hirttämällä oikein huolella. Moottori kun vielä kävi ja moniurahihna sen jatkona, se viimeisteli kiristimen tuhon, jonka tuloksena kaikki apulaitteet jäivät ilman käyttövoimaa.
Focus raahusti neidin taistelemana takaisin kotiin ja ajettiin saman tien talliin.
Pari iltaa myöhemmin tarvittavat osat oli hommattu ja tuttu Fordhuoltomies tuli asentamaan ne paikoilleen. Tuntia myöhemmin auto oli usein ehompi ja käyntiääni tosi hiljainen ilman mitään muita kitinöitä, työ oli kuulunut jo tovin aikaa...
EDIT Tammikuu 2018
Joel- poikamme siirryttyä valtion palvelukseen, jäi hänen Mersunsa tänne siviiliin miniälle, joka on tähän asti suhannut "satanelosella". Eli Focus siirtyy vilttiketjuun, hetkeksi.
... mutta "satanelonen" on sitkeää teko.... seuraava komennus on jo tiedossa...
Poikaletkan viimeinen - Samuel, 15v hinkuaa autoa pyytää.
Uusi lakiehdotus tekee ajoharjoittelusta helpompaa, joten taitaa satanelonen sitten saada vielä kerran opetuspolkimet. Kunhan kuopus täyttää 16 vuotta, alkaa ajo-opetus.
Ennen kuin olisi tiedossa perusteellinen iso huolto nokkahihnoineen, suodattimineen, öljyineen ja tulppineen. Näin siis kevaan 2018 mittaan.
Sitten pane pane.... meillä itselläkään ei ole tietoa, millaiselta "satanelonen" näyttää aikanaan... kandee käydä sivulla katseleudutaan ulkoa.
 |
| Kotipihassa - seuraavaa komennusta odotellen... varaosien ja muidenkin palikoiden kerääminen on jo aloitettu... |
Maaliskuu 2018
Nyt on talli täysi ovia ja luukkuja. Pientä päivitystä Focukseen tiedossa kun vaihdan ruosteisten konepellin, takaluukun ja konepellin paikoille samanväriset ja siistimmät luukut. Pakettiin kuuluu myös hyvä puolen ovet, uudemman mallin puskurit ja ajovalot.
Koska ajovalot tarvitsee johtottaa uudelleen, en vielä ryhtynyt niihin hommiin. Voidaan kuitenkin sanoa, että siistimpään suuntaan ollaan menossa.
 |
| Ovia talli täys i |
Se, mihin suuntaan auto nyt sitten tämä kehittyy, on vielä hahmottumatta....
Isän suuntaus olisi mahdollisesti...
... kun taas pojan tahtotaso olisi mahdollista...
Perushuolto pitkäisen venähti isommaksi kuin ajattelin.
Nyt on moottoripuoli huollettu perusteellisesti, kun öljyjen ja suodattimien lisäksi vaihdettiin myös sytytystulpat ja -johtimet, nokkahihna kirisitiminen, vesipumppu ja laturikin, kun kerran oli auki. Venttiilit säädettin ja pari alipaineletkua kans meni uusiksi jne.
kaikkea pikkukivaa.
Nyt tuon 260tkm ajetun auton moottori käy tosi nätisti.
Kesäkuu 2018
Focuksen huilattua taas tovin, ilmeni taas tarvetta laina-autolle.
Tuomas kävi hakemassa BYO´n säilytyshallista. Auto käynnistyi iloisesti heti eka yrittämällä.
Parin koejarrutuksen jälkeen leimalle ja kerrasta läpi !
Sitten vain peruspesut ja tankkaukset. Tiedossa oli amerikan serkkujen mittainen pesti jossain Hahon suunnalla. Tuon keikan Focus heitti helposti ja kunnialla.
Takaisin tullessaan sain jopa kohtuullisen korvauksen, joten Focushan ihan tienasi.. tai ainakin kattoi kulujaan.
Sittemmin BYO on pysynyt liikenteessä; Pojistamme nuorin - Samuel - saattoi ryhtyä harjoittelemaan B-korttia varten, sillä lakimuutos salli ajo-opetuksen jo 16-vuotiaalle.
Taas asentuivat tutut pulkimet paikoilleen. Asentajana käsistään kätevästi Tuomas-veli, joka piakkoin valmistuu inssiksi. Näin ne vuodet vierivät, mutta autot vain pysyvät.
jos ajotunteja on kertynyt verkkaisesti, on BYO´lla taas oikea pesti edessään.
Ja välillä me vanhemmat sitä lainaamme arkisiin ajoihimme.
On se nöyrä ja kestävä peli - ei voi muuta todeta !!! 2019 Samuelin ajokortin saamisen oli vielä alkuvuonna aikaa ja kouluajoja tuli aika harvakseen. Päätettiin taas "satanelonen" seisontaan. Tuttu parkkihalli ja tutut toiset veteraanit vierellään. Nastarenkaat jäivät alle. Pesu ja puunaus + huppu päälle. Loppuvuonna Joelia pari vuotta palvelleen Mersun katsastus läheni. Edessä oli sekä tiedostettuja remppoja että ihan ylläreitäkin.... Mersusta ei tulisi ihan pikkurahalla leimallista ajopeliä. Korjauksiin menisi sekä rahaa, että aikaa. Ei, mitäs sitten.... Eikun Mese seisontaan ja remppoihin. Ja taas "satanelonen" taipaleelle. Focus läpäisi katsastuksen kerralla - ihan ihme peli! - ja eikun bensatankin kautta ajoon. Focus palvelee Turun suunnalla toistaiseksi. Kunhan tuo johtotähti saada kuntoon, palautuu satanelonen taas kotikulmille. Hyvä heittoauto ! Niin ja sinä välissä kouluajoon Focusta ei enää nöyryytetä. Tätä varten Samuel osti omilla kesätienesteillään Volvon. Lehtosen autokoulu siis jatkaa vielä seitsemänteen osaansa ja auton järeys kuittaa puuttuvan ajotaidon - heh heh .
2020 - BYO-104 katsastettiin. Eka kerta moneen asti, auto ei läpäissytkään katsastusta.
Auton ns. "etukelkka" oli ruostunut. Ei, parempi löytää paikallisesta romuliikkeestä. Puhdistuksen ja suojamaalauksen jälkeen asennus ja uudelleenkatsastus = Leima tuli !
Mittarilukema oli 273900 eli edellisen katsastuksen jälkeen oli näköjään ajettu pari tuhatta.
2021 - auto katsastettiin taas tunnollisesti. Leima tuli kerralla, kuten kuuluu.
Vuodessa ei tullut enää kuin tuhannen kilometriä, eli kyllä sitä joku pojista löytyy käytti hetken.
2022 - halusin vaihtaa (kun halavalla sain saman värisen) uuden kuskin puolen etulokasuojan.
Samalla irroitin helman muovit, jonka alta löytyi lähes ehjä helmapelti. Lähes takapyörän suunnalla oli ruostereikiä, joihin ei viitsi poistua korjaamatta.
Auto jäi kesken, sillä meni työkomennukselle Saksaan ja sieltä palattuani otin vastaan uuden työn Ruotsista.
Fokkeri jäi nyt kesken kesken. Pojilla on vain uudemmat autot, eikä vara-autolle ole nyt niin tarvetta. Vanhasta kaverista tulee viitsisi luopua, vaikka vaimon kanssa ollaan jo käyty vakaviakin keskusteluja laivastoni olemassaolosta.... toistaiseksi olen voittanut...
2023 kesällä siirsin sen kesäpaikalla, jonne keskitin kaikki Fordit.
löytyy ne nyt seisovat vierekkäin, Galaxy, Mondeo ja tämä Focus.
Marraskuussa kävin katsomassa, kun poikkesin Suomessa.
Suojahuput olivat syysmyrskyssä olisilleet pois päältä, joten en niitä märkien autojen päälle edes koettanut virittää. Annan heidän nyt viettää talvensa ihan taivasalla.
Toivotaan, että 2024 tuo parannusta tämänkin Fokkerin olotilaan....
Ei, eipä tuonut 2024 tai 2025 sen kummempaa uudistusta asiaan.
Joka kerta kun kokeilen, käynnistyy Fokkeri tunnollisesti.
vain alkavat jarrut olemaan ruosteessa ja kun Nytkin polkasin kerran polkasin, jäiin pohjaan ja valo syttyi.... jarruputki arveten poikki....Seisominen ei tee hyvää autolle.
No, vähän auto taas pestään ja siivotaan sisältä kesällä 2026....
Auton ns. "etukelkka" oli ruostunut. Ei, parempi löytää paikallisesta romuliikkeestä. Puhdistuksen ja suojamaalauksen jälkeen asennus ja uudelleenkatsastus = Leima tuli !
Mittarilukema oli 273900 eli edellisen katsastuksen jälkeen oli näköjään ajettu pari tuhatta.
2021 - auto katsastettiin taas tunnollisesti. Leima tuli kerralla, kuten kuuluu.
Vuodessa ei tullut enää kuin tuhannen kilometriä, eli kyllä sitä joku pojista löytyy käytti hetken.
2022 - halusin vaihtaa (kun halavalla sain saman värisen) uuden kuskin puolen etulokasuojan.
Samalla irroitin helman muovit, jonka alta löytyi lähes ehjä helmapelti. Lähes takapyörän suunnalla oli ruostereikiä, joihin ei viitsi poistua korjaamatta.
Auto jäi kesken, sillä meni työkomennukselle Saksaan ja sieltä palattuani otin vastaan uuden työn Ruotsista.
Fokkeri jäi nyt kesken kesken. Pojilla on vain uudemmat autot, eikä vara-autolle ole nyt niin tarvetta. Vanhasta kaverista tulee viitsisi luopua, vaikka vaimon kanssa ollaan jo käyty vakaviakin keskusteluja laivastoni olemassaolosta.... toistaiseksi olen voittanut...
2023 kesällä siirsin sen kesäpaikalla, jonne keskitin kaikki Fordit.
löytyy ne nyt seisovat vierekkäin, Galaxy, Mondeo ja tämä Focus.
Marraskuussa kävin katsomassa, kun poikkesin Suomessa.
Suojahuput olivat syysmyrskyssä olisilleet pois päältä, joten en niitä märkien autojen päälle edes koettanut virittää. Annan heidän nyt viettää talvensa ihan taivasalla.
Toivotaan, että 2024 tuo parannusta tämänkin Fokkerin olotilaan....
Ei, eipä tuonut 2024 tai 2025 sen kummempaa uudistusta asiaan.
Joka kerta kun kokeilen, käynnistyy Fokkeri tunnollisesti.
vain alkavat jarrut olemaan ruosteessa ja kun Nytkin polkasin kerran polkasin, jäiin pohjaan ja valo syttyi.... jarruputki arveten poikki....Seisominen ei tee hyvää autolle.
No, vähän auto taas pestään ja siivotaan sisältä kesällä 2026....