(2013) Punainen Vento- projekti

 

Oliko "Sininen Vento" tarina hauskaa luettavaa ?

- no jos kelpasi, niin tästäpä sitten jatkoa samasta lähteestä...

Kun vauhtiin päästiin, tein "sulovilenit" kun halavalla sain.
Tämä "Punainen Vento" löytyi Paraisilta - eli niinikään näiltä seuduilta.
Auto oli kuulemma muuten siisti, mutta helmat olivat ruosteessa
(eipä ole yllätys näissä autoissa...) ja sisustus oli tupakansavuinen.
Asialisen tuntuinen myyjä, niinkuin autokin.
Ohessa muutama netistä poimittu kuva tästä tarjokkaasta, GBN-582 :sta.

Venton myyntkuvat netistä

21.10.2012
No, eikun katsomaan... Hinta ei ainakaan hirvittänyt ja välimatka oli kohtuullinen.
Toiveikkaasti uskoin myyjää auton ajokuntoisuudesta ja noudin siirtokilvet messiin. Varmuuden vuoksi varasimme mukaan kanisterillisen tuoretta bensaa, uuden akun, käynnistykaapelit ja jopa hinausköyden... näiden vanhusten kanssa pitää varustautua kaikenlaiseen...
Paikalle päästyämme auto osoittautui kuvien mukaisesti perussiistiksi, mutta helmoistaan tosiaan ruosteiseksi ja siksi katsastamattomaksi. Katsastus oli jäänyt kesken sen vuoksi jo yli vuosi sitten.
Uusi akku paikalleen ja jopa hörähti volkkari käyntiin. Ei sinisiä savuja tai kolinoita vaan nättiä käyntiä ja pientä suhinaa vuotavasta pakoputkesta. Kumman sinnikkäitä autoja nämä volkkarit !
Näennäisten muodollisuuksien (muutama seteli ja nimet luovariin) jälkeen
eikun yrittämään uutta kotia kohti naapurin Teron ja Tumpin ajaessa "ykköspyssyllä" eli Volvo V70:llä edelta tähyillen taustapeiliin, että vieläkö se siellä takana tulee.

Kotimatkalla jarrutkin alkoivat ottaa paremmin ja tasaisemmin - olivat vain käyttämättömyyttään kankeat. Matkaa viihdytti varmaan aika alkuperäinen Blaukkarin radio, joka soitti vain yhtä neljästä kaiuttimesta :)
Kone oli hiukan "nuhainen", mutta eipä 55kW:n tehoista mitään ihmeellistä kiihtyvyyttä irtoakaan.

Moottorin lämmöt alkoivat nousta hälyttävästi ajon mittaan. Kääntelin lämmitimestä lämmöt täysille haihduttaakseni turhia lämpöjä ja se tuntui auttavankin jonkin verran. Jäähdyttimen alavesiletku oli aika viileä, kun taas ylävesiletku oli ihan kuuma... olisiko termostaatti jumissa ? Loppumatkan menokin vähän vetreytyi, kun renkaat saivat oikeat paineensa Paimion nesteeltä, jossa pidimme luovan kahvitauon ja ihastelimme ostostamme.

Kotiin päästyämme alkoi taas inventaario perinteiseen tapaan.

Aika pian kävi ilmi, että auto oli tosiaan poikkeuksellisen siisti ja hyvin pidetty. Aikaisempi omistaja oli ollut innokas tupakkamies ja kiesi kärysi aika kamalasti varsinkin näin tupakoimattoman nenään. Penkit irroitettiin pesua varten saman tien. Irroitus sujui jo rutiinilla viidessä minuutissa. Penkit itsessään olivat tosi siistit, samoin kuin kojelauta ja ovipanelit. Ulkopinnat olivat perussiistit ja mikä myös mukavaa; kaikki pellit ojennuksessa ja sopusuhtaisesti toisiinsa nähden - arvatenkaan ei oltu kolaroitu kummemmin. Ruostetta tosiaan löytyi sekä helmoista että ovista ja lokasuojien reunoista sekä vakiopaikasta; takaluukusta rekisterikilven valon lähistöltä.

Tuntui kuitenkin, ettei tätä siistiä autoa raaski laittaa osiksi !

Olisiko tässä ainesta uudeksi projektiksi ? - nyt varmaan moni jo miettii, että minulla kytkin sutii jo ihan oikeasti tuolla yläkerran vaihdelaatikossa, koska kuka jurpo nyt Ventoja (pappamalli) ihan oikeasti haluaa ???? !!!!

Mutta hauskoja autoja nämä volkkarit ovat ja tässä vaiheessa ainakin varsin kohtuuhintaisia harrastuksen kohteita. Perustekniikka on todella kestävää, eikä 300tkm ajetusta huolletusta autosta ole tekniikka läheskään loppu.

Nyt vain pitäisi oppia hitsaamaan, sillä sitä tämä auto tulee vaatimaan "muutaman tunnin" verran.Siihen hommaan ryhdyn sitten keväällä.

Ohessa pari kuvaa uusimmasta ajopelistä heti tuloiltana.

Kärcherillä kyytiä kuralle :)

Sininen ja Punainen Vento vierekkäin

23.10.2012

Nyt teen perushuoltojuttuja ja koetan saada sen tupakanhajun vähemmäksi ja ruostumisen pysähtymään; avasin etusisälokasuojat ja raotin etulokasuojien takaosia, jotka ovat tunnetusti alttiit ruostumaan... eikä tämäkään auto ollut poikkeus asiasta. Etulokasuojien takareunaan (eturoiskeläpän kohdalle) on kertynyt märkää savea ja hiekkaa suurinpiirtein lapiollinen / puoli. Tämä ympäri vuoden kostena pysyvä savi muhii sen seudun aika pehmeäksi. Tämä muuten ihan vinkiksi niille jotka harkitsevat Venton / Golf 3:n ostoa; katsokaapa helmat etuovien matkalta sekä etulokasuojien alareunat (koputellessa pitäisi kolista "ontosti" pelliltä, eikä "tummasti" jos on pehmeä tai täynnä kurasavea)

Tästä autosta sitä tavaraa löytyi tosiaan lapiollinen / puoli, joten tuskin koskaan oli sitä huomattu tehdä... Huuhtelin vedellä turhat moskat pois, mutta pelkään että kuskin puolen lokasuoja on mennyttä...

Ohessa pari kuvaa (kännykällä otettuja)

24.10.2012

Sain hyviä vinkkejä tupakanhajun poistamiseksi.

Ensiksi yritin etupenkkien pesua tuhdilla pesunesteliuoksella. Penkit siinä kastuivat ja muuttuivat kyllä kirkkaammiksi. Haju jäi kuitenkin ihan liian selkeästi pintaan..

Sitten kokeilin ehdotettua ruokasoodaa... sitä menikin kuusi purkkia. Mahtoi siinä lähikaupan täti miettiä, mikä leipomisvimma tuohon ukkoon on iskenyt :)
Takapenkit käsittelin autotallissa ja tuntui että muutaman tunnin sooda-käsittely poisti pahimman hajun. Kuskin penkit kuskasi taloon - kylppäriin - kun autotallissa on niin huono valaistus - bad mistake !

Etupenkkien imurointiin käytin talon keskuspölynimuria, joka sitten hermostui tästä tehtävästä sopivasti (lieneekö sattuma) ja rääkäisi pahasti ylikierroksille lopulta sammuen savuten. Nyt ei sitten haissut vanha tupakka vaan tuore sähkötekniikka...helekkarin kitkerä käry. Tuli sitten sillekin imuroinnille hintaa ja vaivaa. Imurin viiden vuoden takuu kun oli sopivasti juuri päättynyt (sittemmin huoltoliike "jutteli" moottorin takuuseen - kiva !)

No, penkit takaisin autotalliin ja vanha, yli 23 vuotta vanha Phillips imuri taas käyttöön... puhdasta tuli ja jotenkin tuntui, etteivät penkit haisisi enää niin pahasti.

Auton sisällä imuroin lattiamaton kunnolla, tein saman soodapulverikäsittelyn ja toisen kerran imuroinnin. Sisutan muoviosat pyyhin kaikki voimakkaalla pesunesteliuoksella. Lopuksi laitoin parille lautaselle etikkaa ja ovet  sekä uukut kiinni yöksi. Sisäkatolle en ryhtynyt tekemään mitään tässä vaiheessa, kun sitä ei enää saisi kuivaksi... homehtuisi vielä pahemmin. Huomenna sitten nähdään, miten tämä "keittökemikaalikuuri" tepsi.

Jos tulos on hyväksyttävissä, palautan penkit paikoilleen. paikkailen joitakin pikkujuttuja, kuten kojelaudan taustavaloja, joista suurinpiirtein joka toinen on pimeänä.

26.10.2012

Etikka- sooda resepti toimi oikein hyvin !!! Suosittelen muillekin, jotka haluavat päästä autonsa epämiellyttävistä dunkkiksista eroon. Etikkakäsittelyn jälkeen tarvitaan vain kunnon tuuletus ja esin tupsahdus jotain miedosti tuoksuvaa raikastetta - itse käytän Auto-Glymin tuotteita.

02.11.2012
Pientä pintaremonttia.
Mittariston palaneiden polttimoiden vaihtamisia ja uudemman (arvatenkin Sony) mankan asennuksia. Tän homman (Golf3 / Vento kojelaudan purkaminen) kun on tehnyt muutaman kerran, muistaa jo meilkein ulkoa, miten mikäkin asia menee. Tähänastisista projektiin liittyneistä Ventoista tämä yksilö on kaikkein "neitseellisin"; toistaiseksi ei ole tullut eteen yhtään johto-tai muuta viritystä, vaan kaikki osat ovat originaaliruuveillaan kiinni ja kunnossa.

03.11.2012

Valitettavasti Vento ei sovi talliin talveksi, joten sen on pärjättävä ulkosalla. Olen nyt pessyt auton pari kertaa, vahannut kahdella eri vahalla. Suojaksi heitän uuden kokopeiton, joka pysyy toivottavasti hiukan irti auton pinnasta esim kattotelineiden ansiosta. Lyhyestä nurmikosta sen pitää erillään renkaiden alle laitetut pesubetonilaatat. . Samalla laitan auton sisälle kosteudenpoistajat, joten mitään ikäviä kasvustoja ei alkais syntymään puhtaille penkeille ja muihin verhoiluihin.  
Pitää sitten vain käynnistellä sitä talven mittaan samalla kun mietin miten ja kenen toimesta sen korjaukset tai kohtalo yleensä ratkeavat. Sen aika on sitten keväällä.
Nyt on aika huilata tämän auton suhteen.

...vai onko ?

Ohessa muutama kuva nykyisestä kunnosta. Kuvissa rengastetut alueet ovat kärsineet ruosteista. Helmat menevät kokonaan uusiksi ja luultavasti pohjaankin tarvitsee kajota. Samallahan ne kaikki sitten korjautuvat, kun kerran aloitetaan.

Olen vähän pohdiskellut tämän auton laittamista sitten ensi kesänä.
Tarjolla on muutama vaihtoehtoa;
1. Auton harsiminen katsastuskuntoon ja meikkaaminen myytäväksi...
2. Auton perusteellisempi laittaminen ihan omaksi ilokseni...
3. Jonkun yllättävän vaurion tullessa näkyviin, auton purkaminen osiksi / myyminen

Sinisen AGB-Venton maalannut automaalaamo ottaisi auton mielellään käsiteltäväkseen, kun heitä kävin tämän auton tiimoilta jututtamassa.

Ihan just nyt ja tänään olisi sellainen mieli, että tuo 2-vaihtoehto olisi voitolla. Pitäähän sitä ihmisellä olla harrastus, vaikka ei tämä ihan niitä viisaimpia taida ollakaan :)

Tässä vaiheessa speksi näyttäisi seuraavanlaiselta:

• helmojen uusiminen ja pohjan ruostekohtien korjaus (koetan itse - onnistuukohan... ?)
• Ovien irroitus ja purkaminen sekä ruosteiden korjaus (eivät mahdottomia)
• Sama remontti takaluukulle ja konepellille, uskoisin pelkän hionnan riittävän
• Puskurit ja maski irti - ei paljoa töitä maalauksen pohjiksi, hionta riittää
• Oikean lokasuojan hiominen maalausta varten
• Vasemman lokasuojan uusiminen (VW original - kokemuksesta)
• Takaluokasuojan kaarien ruosteiden korjaus
• Ja lopuksi koko loppurungon työstäminen maalausta varten

... entäs se väri - nyt olisi mahdollista miettiä sekin uusiksi. Kaikella kunnioituksella, suuri osa Ventoista, niistä jäljelläolevistakin, on noita jonkinsävyisiä punaisia... ei sallaista enää.

Tässä olisi yksi hyvä kandi... Toffee Brown !

               
Siihen kun istuttaa ulkoiset GT- varusteet (mm. lokasuojien muovikaaret), niin alkaa näyttää hyvältä ja vähän persoonallisemmalta.
Sitten kun vielä pikkasen tiputtaa jousitusta, ehkä maltilliset 25-30mm.
Vanteet voisivat olla sen aikakauden mukaiset - ehkä jopa originaalit peltivanteet  höystettynä lievällä levityksella ja kunnollisilla renkailla.
Sehän tässä autossa on kivaa, että pääsääntöisesti vain ulkokuoreen tarvii paneutua. Moottori, vaihteisto ja sähköt kun toimivat moitteettomasti (no se jäähdytys tosiaan tarvii katsoa) ja vakiona mulle kelpaavatkin.
Sitten tietty poppikoneen päivitys ja kunnon kajarit, mutta kaikki vain vakiopaikoille ja ilman mitään autoa hajoittavaa subbaria tms...tää on kato keski-ikäisen harrastusauto
- ei mikään teiniviritys:)

21.12.2012
Pikaista päivitystä projektiin.
Kosteudenkerääjistä huolimatta mieleeni hiipi ajatus, että auton siisti sisustus voisi kärsiä talven aikaan kosteudesta. Päätin purkaa autosta penkit ja matot pois sekä siirtää ne kuivaan ja lämpöiseen varastoon. Samaan osoitteeseen päätyivät myös hommaamani paremmat tavaratilan sisustuspanelit - siis sellaiset kokotekstiiliset joissa on myös tavaratilan kannen verhoilu.
Tuon sisutuksen purkamisen yhteydessä päräytin taas koneen käyntiin. Tosi nöyrästi se läksi käymään ja kävikin nätisti sen puolen tuntia tai jotain, mitä penkkien ja mattojen irroittaminen otti aikaa. Lämmöt alkoivat siinä vaiheessa jo nousta yli puolen välin. Sammutettuani moottorin, huomioin taas saman kuin aikaisemminkin, eli alavesiletku oli ihan kylmä, kun ylävesiletkuun tuskin kärsi koskea... arvatenkin termostaatti / vesipumppuvika. Siihen paneudutaan sitten keväällä muiden korjausten ohessa... 
Ohessa pari kuvaa lattia-alueesta purettuna; vain yksi selkeä reikä takajalkotilassa, muuten tosi siisti ja varmuudella parempi kuin sininen Vento oli meille tullessaan.

Joululomalla tuli hankittua jotain pikkujuttuja, kuten moottorin suodattimet (Bosch) ja helmankorjauspellit sekä originaali etulokasuoja, Sonyn parempi soitin ja tyyliin sopivat Sonyn kaiuttimet, GT-version listat, sekä kaivettua kätköistä Nokian 610-BTautosarja, sillä näiden kaikkien taustavalot ovat vihreät ja soveltuvat mittaristoon kuin nenä naamaan.
Siis hankintapuolella on edetty piukkuhiljaa kohti kevättä ja kauniimpia remonttikelejä.
 
Ja juttu jatkuu - stay tuned with the progress of this car !

... ja tämä Suomen talvi se vain jatkuu... Finnish winter is damn long... from November to April...

Eipä silti... työreissut ovat viskanneet nyt joksikin aikaa toiselle puolelle maapalloa aina Australiaa, Kiinaa ja Taiwania myöden... täällä ei lunta tai lohkolämmittimiä tunneta, mutta eipä ole enää 3-sarjan Golffeja tai Ventojakaan liikenteessä - ovat tainneet päätyä jo vuosia sitten kierrätykseen.

Hyvää kevään jatkoa sinne Suomeen !

Nyt ollaan taas Suomessa... Pääsiäisenä oli aikaa katsella "punaista Ventoa" ja raotella vähän peltejä katsastaen niitä ruosteita,  joista auto oli aikoinaan reputtanut katsastuksen.

Ohessa kuva perästä, josta ajattelin aloitella.

Ja sama kohta pari tuntia myöhemmin...

Ruostetta oli just siellä missä sitä odotinkin olevan - ei paha tässä vaiheessa.

Sitten siirryin etupäähän...

Oikean puolen etulokasuoja oli selkeästi parempi kuin kuskin puolen. Merkeistä päätellen se on jossain vaiheessa vaihdettu. Kuskin etulokasuoja irtosi jo helpomminkin, sillä vain osa ruuveista tarvitsi ruuvata auki - joidenkin kiinnitysruuvien ympäriltä oli pelti kadonnut kokonaan, eli se lokari meni heti kierrätyslvalle. Uusihan on jo ostettukin ja odottaa varastossa muiden osien ja sisustuksen kanssa.
Tässä vaiheessa VW Golf 3- perheen tyyppiominaisuus ruostua helmoistaan tuli selkeästi esille... ei noissa helmoissa paljoa ole paikattavaa(kaan) enää - uutta peltiä kehiin vain, sitten aikanaan.
Ajattelin aloitella noista irroitetuista puskureista ja lokasuojista. Hiomista siis tässä vaiheessa. Näistä helpommista asioista on hyvä aloitella ja siirtyä sitten paljastuneisiin vaikeimpiin alueisiin.

29.04.2013

Tässä vaiheessa mennään näin huhtikuun lopulla. Paljon on purkautunut pois ja kummasti on korjattavaakin löytynyt. Keulan osat ovat jo hiottu ja valmiit maalaamoon, mutta kerätään sinne nyt isompi paketti osia. Seuraavaksi menevät irroitetut ovet, joista kuskin ovi on se kaikkein heikkokuntoisin... että pitikin mennä myymään ne harmaan Venton ovet - tai just sen mitä nyt tarvittaisiin... Sitten pikkupalana takapuskuri ja takaluukun kansi + bensatankin kansi.

Suurin ongelma ovatkin nämä helmat. En ole oikein hahmottanut, miten tuon karieksen poraan pois ja miten ne amalgaamipaikat paikoilleen taion, että välttyisin ylimääräiseltä työltä ja huonoilta saumoilta... siinäpä pähkinää vapun ajaksi, jos emme innostu sitä paremmin juhlimaan. Helmapeltiä ja muutakin peltiä on jo valmiina, samoin kuin rälläkkä ja monenlaista laikkaa, mutta tätä ei nyt kannata pilata kiirehtimällä.

08.05.2013
Pientä päivitystä. Irtopeltejä on hiottu sormet tahmeina.
Lisäksi kokeilin hiukan rälläkkää noihin reikäisiin helmoihin. Tässä vaiheessa pudottelin irti niistä paloja, joissa oli pahimmat vauriot. Kummankin helman uusiminen koko pituudeltaan on varmasti edessä, mutta tällä kokemuksella - tai siis sen puutteella - en viitsi ottaa mitään ylettömiä riskejä rälläköidä liikaa ja joutua sitten korjailemaan jälkikäteen innokkuuttaan...
Ohessa muutama kuva samoista paikoista kuin yllä, mutta nyt hiukan "avoimempana"

Toinen juttu siten on helman ja pohjalevyn sauma, eli se peltiharja, jonka varassa autoa yleensä tunkataan rengasta vaihdettaessa. Ei se nyt ihan kadonnut ole, mutta hommia on siinäkin - varsinkin juuri etuosissa helmaa, jossa muutenkin pahin korroosio on kiusannut.

Kolmas juttu on sitten sen "helmaharjan" toinen puoli - auton varsinainen pohjalevy.
On sielläkin ikäviä reikiä. Ne ovat lähinnä suurentuneita muovitulppien reikiä ja ovat siis ihan sen helmaharjan tuntumassa. Muuten pohjalevy on siistin näköinen.
Peltihän ei paljoa mitään maksa, mutta kyllä siinä rälläkkä saa laulaa ja migi rätistä, ennenkuin voidaan tämän auton kehua olevan "ruosteeton".

 

Sain hiukan konsultaatiota, mitä ja missä järjestyksessä olisi tehtävä...
Eli rälläkkä lauloi lisää ja oikean puolen helma poistui paikalta antaen tilaa terveemmälle pellille.  Ohessa pari kuvaa hela-torstailta (oikea helma ja ovien "hiomislinja)

18.05.2013
Pientä varaosapuhdetta; perjantaina löysin ohikulkumatkallani Continentalin uudenkarheat kesärenkaat ja lauantaina kävin Sastamalassa romuttamassa yhden moottorinsa luovuttaneen Venton. Nyt on taas osia - vähän yli omankin tarpeen.

Pääosin valmiiksi hiotut originaali ovet saivat väästyä Sastamalasta tuotujen ovien tieltä, sillä ne ovat käytännössä ruosteettomat, kun originaaleissa oli jopa pieniä ruostereikiä parissa ovessa. Siis tuplatyötä, mutta ennemmin näin.

Perheeseen liittyvät kiireet (valmistujaiset ja konfirmaatiot) ja Juhannusta kohti tähtäävät työkiireet ovat lykänneet harrastamisen ihan minimiin... otan muutaman kuvan, kunhan kerkeän. 

Kuvassa kaikki Venton kootut irto-osat käsinhiottuina odottamassa maalaamolle lähtöään. Nämä maalataan nyt ensin, jotta pääsen siirtämään ne suojaan ja jopa kalustamaan ovet ja luukut valmiimmiksi. Auton runko on edelleen aika samassa jamassa, sillä en ole yksinkertaisesti kerennyt paneutumaan siihen vielä. Hitsaaminen kun on aika vierasta tässä vaiheessa ja back-uppina toimiva kaveri on kiireinen omisa hommissaan koko kesän...
No, tekniikkaan voisi paneutua ja onhan siinä korissa hiomita / paikkaamista ilman hitsaamistakin.
Näin siis tässä vaiheessa kesäkuun alkua - lisää tulossa taas lähiaikoina.

01.07.2013
Pientä päivitystä.
Koska lomafiilis on vallannut mielen - ainakin tässä vaiheessa - en ole jaksanut paneutua hitsaushommiin... vieläkään... Älkää nyt luulko, että tähän se jämähti. Ei tosiaankaan !
Se peltiseppä on kiireinen päivätöissään aina syyskuulle saakka ja voi olla, että jätän nuo moninaiset helmojen ja pohjan uusimiset hänelle. Muut peltiosathan ovatkin jo hiottuina odottamassa maalaamoon menoaan.
Kuten tämän jutun alussa mietin tämän auton teemaa ja mielekkyttä, siihen tuli hiukan valaistusta, kun veljessarjan seuraava - Joel - ilmoitti, että kaitpa tämä hänelle kelpaa, kun isoveljelläkin on samanlainen... aika pienestä sitä itselleen perusteet keksii.. :)


Uusimpia juttuja ovat moottorin huolto ja moottoritilan siistiminen ja maalaaminen (joo, paukkupullolla kyllä). Ohessa myös kuva tulevasta sisustuksesta; GL-mallin vaalea sisustus vei voiton sinällään siististä alkuperäisestä tummasta CL-sisustuksesta. Penkkien lisäksi vaihtuvat myös ovipanelit, lattiamatto, keskikonsoli, sekä osa kojelautaa tällaiseksi vaaleaksi.

Tuleva sisustus

04.08.2013
Pientä päivitystä tähän projektiin.
Punainen Vento läksi lopultakin hitsauksiin. Tarjolla oli lopulta useampiakin kavereita, mutta kiireitä heillä kaikilla enemmän ja vähemmän. Katsotaan nyt, miten tämä auton reiät alkavat umpeutua. Kummankin puolen helmojen lisäksi laitetaan takalokasuojan kaaret uusiksi, vaikka niitä tulevatkin peittämään GT-mallin muovilistat. Tahto on, että ruosteita ei peitellä vaan ne oikeasti leikataan pois ja korjataan uudella pellillä. Pohjaan tarvitsee taikoa myös peltiä. Ventossa on suurelta osin kaksinkertainen pohjalevy, joten kuvissa näkyvä sisäpohja onkin siisti, mutta ulkopuolla olevassa pohjapellissä on - varsinkin oikealla puolella - ihan riittävän kokosia koloja... No, paikallinen K-rauta myi minulle mielellään korjauspeltiä metritavarana. Mukaan tuli 1m x 2m pala, joten luulisi tuosta pelistä toisenkin auton ruosteet korjaavan... :)
Ohessa kuva "karavaanista" jolla Vento siirtyi pikkumatkan.

Ensimmäiset pellit paikoillaan seuraavana päivänä

16.08.2013
Vento palasi takasin vajaassa viikossa. Nyt pitäisi kaikki (ruoste)reiät olla tukittuina. Ruosteeton auto ei vieläkään ole, mutta nyt on minun vuoroni siistiä hitsaussaumat ja pintaruosteet, jonka jälkeen alkaa pohjamaalaaminen ja massaaminen sekä rungon viimeisteleminen maalausta varten.
Kuten kuvista näkyykin, helmat korjattiin suurinpiirtein poisleikattujen linjoja mukailleen, mutta ei tässä kaikki; sama se on vanhojen autojen ja talojenkin kanssa, että yllätyksiä tulee.. ja niitähän sitten tuli. Lopulta myös pohjaa aukaistiin helmaharjan takaa tuollaiset 30cm levelydeltä ja hitsattiin uutta peltiä - luonnollisesti sekä vasemmalle, että oikealle.
Sen lisäksi laitettiin pari "lappua" toisaalle pohjaan, sekä vetokoukun rikkihieromaan tavaratilan takapeltiin.

Oikea takalokasuojan kaari

Oikea helma kokonaan uusittuna

 

Vasen puoli vastaavasti vaihdettiin vain osittain / osina

Aikaisemmin uumoilin autosta tulevan VW metalliruskean... tässä kesän mittaan auton "kohtalo" ei taidakaan olla isän auto, vaan poikaporukan seuraavan, Joelin.
Hänen mielestään isän Volvot ja lähes muukin mitä hän edustaa on "niin pappaaa" eli tuo mielestäni trendikäs metalliruskea on nyt harkinnassa uudelleen...
No, onhan tässä aikaa vielä miettiä sitä.


Toinen juttu, mistä pitää kertoa on termostaatin vaihto. Kuten aikaisemmin kerroinkin, tässä punaisessa Ventossa, samoin kuin sinisessäkin lievempänä oli moottorin lämpöjen kanssa ongelmia - tuppasivat nousemaan ajon aikana. Jäähdyttimen alavesiletkun ollessa aina selkeästi viileämpi. Ilmeinen termarivika, sanoivat minua viisaammatkin.
Noh, eikun termaria vaihtamaan.
Se on tässä autossa vähän hankalaa, koska työ pitää tehdä alakautta ja operaatiossa pitää purkaa ohjaustehostin ja tukirakenteita pois ensin.
SInisen auton kohdalla tämä onnistui kun hoksattiin, että uuden nesteen täytön jälkeen painesäiliön korkki todellakin kuuluu olla kiinni, kun moottoria koekäytetään ja lämmitetään nesteen kierrättämiseksi. Sininen auto tuli kuntoon, mutta punainen ei tahdo ottaa opikseen.
Ilmeisesti VW:n monimutkainen lämmityskennosto on jättänyt sisäänsä ilmalukon, joka estää nestettä kiertämästä lämmityslaitteen kautta, joten seurauksena on moottorin kuumeneminen edelleen. Ennen lämppäristä tuli lämmintä, mutta nyt ei... tarvii siis vain siinnikkäästi ilmailla järjestelmää paisuntasäiliön kautta, jospa se jossain vaiheessa alkaisi kiertämään oikein...

15.09.2013
Täytyy todeta, että tämä autoharrastaminen tahtoo olla sellainen kesäjuttu. Sen mitä kesän mittaan aikaan saa on sitten siinä. Kun tulee syksy, alkaat muut kiireet ja harrastamiselle jää oikeastaan vain viikonloput.
Keväällä asetin tavoitteeksi että auton ruosteet olisi korjattu ja koko auto maalattu, jolloin olisin päässyt kalustamaan sitä koripelleillä ja uudella sisustuksella. No, toisin kuitenkin kävi. Ruosteiden korjauksen aikataulu petti, kun niitä päästiinkin korjaamaan vasta elokuun aikana ja sittenhän niitä riittikin yli kaikkien ennusteiden.
Maalaamisesta luovuin tässä vaiheessa ja siirrä idean joko kevättalveen tai sitten ihan keääseen 2014. Tämä siksi, että en halua vastamaalatun runkon ja muiden suurten osien kolhiutuvan talven aikana.

Tässä vaiheessa kori on nyt "lähes" ruosteeton ja siinä mielessä vaikkapa katsastuskelpoinen. joitain takapuskurin alle jääviä kohtia en muuta kuin hionut puhtaiksi ja suojamaalannut, mutte ne voisin vielä laittaa / laitattaa ennen ensi kevään maalausta, niin tietäisipä niidenkin olevan kunnossa sitten.
Ohessa muutama kuva punaisesta Ventosta, ennenkuin pakkasin auton täyteen irto-osia ja peitin kokohupulla autotallimme perälle.

Kuskin puoli

Oikea puoli - huomaa takalokasuojan kaaren hahmiteltu GT- listan raja

Takapuskurin seutua ilman puskuria... vasemmalla olisi vielä korjattavaa,
vaikka se jääkin puskurin sisään...

Tässä vaiheessa on taas syytä kiittää sinnikkäitä blogini seuraajia.
Lukukertoja on tilaston mukaan kertynyt jo reilut 23 tuhatta, joten on tämä joitakin ihan oikeasti tainnut kiinnostaa.

Koetanpa tarjota teille uutta lukemista vielä syksyn mittaan. Jos en muuta, niin tuon saksalaisen osion ainakin raavin kasaan ja hahmottelen tulevia kuvioita, vaikkakin itse auton laittaminen on nyt hiljaisempaa.

Nyt Vento huilaa taas puolen vuotta - kaikki valmiina kevättä ja maalausta varten.
Silloin sitten viimeistään lisää oikeaa tekemistä :)

Hyvää loppuvuotta kaikille lukijoille !

04.01.2014
Uusi vuosi ja uudet kujeet !
Vähän on pitkä aika, kun ei omassa tallissa tule mitään tehdyksi.
Tämän Venton maalausurakka aikaistui, kun tapasin maalarimestarimme ja  sovimme hänen kanssaan, että urakka voidaan alkaa jo nyt kaikkien ylläkuvattujen irto-osien maalauksella ja sitten viimeisenä maalataan itse kori, josta näkyvimpinä osina ovat helmat, takalokasuojat sekä katto.
Se väri - Ehdotukseni tyylikkäästä ruskeasta ei mennyt oikein läpi Joelille (Tuomaksen pikkuveli, jolle tätä rakennan - jollennyt itse sitä omi :) ), joten se muuttui sitten kertaalleen... mikä se nyt sitten onkaan... pidänpä sen nyt salassa vielä hetken.

13.03.2014
Tämä "punainen Vento" ei ole oikein nyt edennyt, sillä "kolmas Vento" otti paikan työjonossa. Vaikka uutta maalipintaa ei ole vielä tullutkaan, on sillä välin tullut hommatuksi kaikenalista pientä...
* Äänentoistopuoli on nyt kasassa; Sonya joka palikka ja jos jonkinlaisen paljastuksen             tulevasta maalipinnasta voi antaa, niin se sopinee hyvin yhteen Xplod- sarjan kaiuttimen 
  kanssa.
* Uusi maski tuli hommattua, sillä kolmas Vento vei sen originaalin, ennenkuin löysin
  tarvitsemani maskin Raisiosta. No... onpahan sitten uusinta (-96 ja uudemmat) mallia
* BBS:n 15-tuumaiset aluvanteet tarttuivat mukaan Talvi-Heikki-markkinoilta Turusta.
   ne ovat tosi siistit ja mukavasti levittävät - taitavat lokasuojien GT-reunukset tulla
   tarpeeseen ettei katsastussetä hermostu
* Äänieristeet (samat foliopinteiset kuin "sinisessä Ventossa") sanotaanko riittävästi tuleviin
  tarpeisiin
* Uusia mallimerkintöjä ja jotain pientä tuuninkipalikkaa, sillä tämä autohan tulee olemaan
  ehkä jopa näyttävämpi kuin tyylikkään hillitty sininen projekti.

Kunhan san tuon (toivottavasti) pikaisen kolmannen Venton valmiiksi, voin ja raaskin paneutua tämän projektiin paremmin. Maalaus kun ei tunnetusti ole ihan halpaa lystiä. Varsinkaan tässä tapauksessa, jolloin kaikkin oviaukot ja luukkujen sekä ovien sisäpinnatkin maalataan nyt samaan väriin ulkopinnan kanssa.

 04.04.2014

Humppakamat sentään kasassa...

Pääsiäinen 2014:
Viime viikot ovat menneet tosi tiukasti työasioiden parissa, joten tälle harrastukselle ei ole oikein jäänyt aikaa. Sentään sain tuon "Kolmannen Venton" valmiiksi ja saman tien se lähtikin uuteen osoitteeseen.
Nyt olisi tämä(kin) puute tarkoitus korjata ja keskittyä "punaiseen Ventoon". Maalarimestarimme kanssa sovimme, että kaikki irto-osat menevät maalaukseen ensin ja heti perään otetaan sitten runko käsittelyyn.
Tämän lisäksi se ensimmäinen Vento tarvitsee katsastustaan varten jarrujen läpikäynnin, joten alkaahan sitä itse asiassa olla tekemistä tarjolla kun oikein miettii.

Aikaisemmin ostamilleni BBS-vanteille asennutin koemielessä parit Continentalin kesärenkaat, jotta voin kokeilla, miten nuo vanteet menevät alle ja minkä levyiset
(lienee 195/50 15) renkaat sitten alle aikanaan laitetaan.

Kiirastorstaina kävin ostamassa uudenkarheat 14-tuumaiset Good Yearin talvirenkaat muutamalla kympillä... lievää sulovileniä joo, mutta ovatpahan sitten valmiina, kun tämän auton on aika palata liikenteeseen. Sehän ajoittuu Joelin ajokortin ajoharjoittelun aikaan, eli reilun vuoden kuluttua.


22.04.2014
Kaikki irto-osat matkasivat peräkärrissä maalaamolle. Olin ne sitä ennen vielä käynyt läpi 800-hiomapaperilla; suorat pinnat koneella ja vaikeammat pinnat käsin. Varsinainen jännetuppitulehduksen paikka oli oviaukkojen huominen... katsotaan nyt, millaista jälkeä ja väriä sieltä syntyy...


01.05.2014

Pari peräkärrillistä osia on nyt saapunut takaisin maalaamosta.
Niinhän siinä sitten kävi, että vaikka kuinka olin punaista väriä vastaan se yleisyyden ja tavallisuuden vuoksi, päätti auton tuleva omistaja kuitenkin toisin...
No, sopiihan se minullekin.
Ja aika komeita noista osista tulikin, vai mitä ?
Kuvissa punainen väri on vähän ehkä hailakka, mutta luonnonvalossa luonnehtisin sen olevan "herkullinen punainen" - väri on Chevroletin värikartasta.

Ohessa pari otosta niistä nykyisessä asussaan. Täydensin joitakin maalattuja osia kiinnittämällä irroitettuja pisteosia takaisin. Oviin kiinnitin jo kahvat, kylkilistat ja merkit. Takaluukun kansi sai spoilerinsa, valonsa ja lukkonsa jne  Maskin VW merkin taakse asensin valkean taustavalon - näitä kaukoidän työreissu tuliaisia nämä ledit...
Tämä idea tuli aikanaan näkemästäni siviilipoliisi-VW:stä, jonka pysäytysvalo oli kätketty samaan paikkaan :)
Pöydän alla odottelevat 15-tuumaiset BBS- vanteet renkaineen.
Pöydällä on myös GT-mallinen nahkaratti. Tulevaa sisutuksen värimaailmaa heijastelee etupuskurin edessä olevat vaihdekepin ja käsijarrukahvan nahkaosat.

Valmiita irto-osia odottamassa autotallin seinustalla

Itse auto seurasi maalaamolle muutamaa päivää myöhemmin ja on parhaillaan saamassa uuden maalipinnan.
Jahka kaikki palikat saadaan takaisin kotitalliin, voi alkaa kokoonpano suurinpiirten seuraavassa järjestyksessä.

• Johdotus stereoille ja valoille
• Äänieristys lattiaan, tavaratilaan ja oviin
• Ovien asennus ja säätö  
• Konepellin asennus
• Etulokasuojien asennus ja säätö yhteen aikaisemmin asennettujen peltien kanssa
• Puskureiden, valojen maskin ja takaluukun asennus
• Audio- valoasennukset yhdessä ovipanelien ja kojelaudan kanssa
• Penkit ja muu sisustus (takaluukku)

Näiden jälkeen auto alkaa näyttämään varmasti paljon paremmalta ! 

03.05.2014
Maalarimestarimme viestitteli näin lauantaiamun ratoksi, että runkokin olisi nyt valmiina haettavaksi.Olisi kait aika hyväkin hakea pian, ettei jää muiden töiden tukkeeksi.
Aika pikainen ohjelmanmuutos näin lauantaiaamuksi, sillä muutamaa tuntia myöhemmin pitäisi lähteä työreissulle Kiinaan ja Taiwanille viikoksi.
No, nyt punainen Vento on tosiaan punainen kauttaaltaan ja näyttää aikas hienolta.

Huilatkoon nyt auto tallissa reilun viikon ja ryhdytään sitten katselmaan tuota kokoamispuolta ylläolevan hahmotelman mukaisesti.
Ohessa yksi pikaisesti otettu kuva Ventosta juuri kotitalliin pudotettuna.

Hyvää viikonloppua kaikille !!!

Tässäpä runko maalauksesta palattauaan

12.05.2014
Pikkaista päivitystä projektiin...
Aloitin kokoamisen perästä kohti keulaa.
On olennaista miettiä, missä järjestyksessä pellit pakottaa paikoilleen.
Ovet tietty pitää istua hyvin ja kohdilleen. Samoin konepelti asettunee niille sijoilleen, kun nyt katsoo, että on suorassa. Se jousto, jos sitä tarvitaan pitänee löytää etulokasuojista ja etupuskurista + maskista. Eipä niissä nyt kummoisia pitäisi olla... niin pitäisi olla...

Näihin kuviin - näihin tunnelmiin...

Perästä keulaa kohti käy valmistuminen

16.05.2014
Projekti on jatkunut parina iltana.
Olen (yrittänyt) asennella ovia paikoilleen.Voi viude,kun onkin hankalaa - paljon työläämpää kuin niiden irroittaminen, johon minulta meneekin jo kaikki 2 minuuttia / ovi.
Pitää muistaa, että nämä ovet ovat toisesta autosta, sillä päätinkin vaihtaa ne ruosteettomuutensa vuoksi. Alkuperäisissä oli jo kuppa purrut pikkasen sinne sun tänne.

No, prosessi menee jotenkin seuraavasti;
Ensin ovi hollilleen nostamalla. Sitten saranoiden 4 pulttia peruskireyteen.
Sitten lukon vastakappaleen löysyttäminen ja säätäminen. Ja sitten kun kuitenkaan se ovi ei istu, niin toista tämä sama ruljanssi useamman kerran peräkkäin. Kuin nää ovet oikein saadaan paikoilleen jossain tehtaalla muutamassa sekunnissa... taitaa Vw:n kavereilla olla pikkasen tarkemmat ja mallikohtaisemmat työkalut ja taitoa, kuin meikäläisellä...
Noh, ovi kerrallaan - vai sanoisinko kylki kerrallaan mennään, sillä ovien pitää istua paikoilleen sekä ykilönä että viereisen kaverinsakin kanssa.
kuvia tuuppaan tulemaan, kun kerkeen ottamaan.

20.05.2014
Nyt alkavat olennaisimmat ulkopintojen palikat olla paikoillaan.
Lokasuojien reunoja kiertävät muovikaaret puuttuvat vielä. Takapuskurin perinteinen vetokoukkulovi pitää piilottaa. Peilit ja pyyhkimet paikoilleen jne...säätämistä ja korjailua varmasti rittää.
Sisustuksesta ei tarvii vielä puhua mitään. Se on tosi karu, sillä paikallaan on vain kulahtanut kuskinpenkki - kaikki muu loistaa poissaolollaan.
Projektiin voi tulla hetkellistä hitautta, sillä "Sinisen Venton" omistaja - Tuomas- poikamme - valmistui ylioppilaaksi ja juhlien järjestelyt ottavat nyt varmastikin aikaa harrastukselta, mutta mieluistahan se sellainen on.
Ohessa muutama kuva siitepölyn kellertämistä Ventoista. Nyt niitä on sitten sininen ja punainen.

Perät vierekkäin

Punainen ja sininen Vento jälleen vierekkäin

25.05.2014
Ja tääs päivitetään pikkasen lisää...

Viikonloppuna on ollut aivan mahtavat säät !
Lukijathan voisivat luulla, että olisi aikaa ja valoisuutta jatkaa Vento- projektia, mutta mitä vielä.. Ensin teimme Tuomaksen kanssa (joo, muut pojat "liukenivat" paikalta...) klapikoneella ensi talven polttopuut ja pinosimmekin ne vielä kuivamaan. Sitten piti pestä huushollin matot, talon ikkunat ja sen jälkeen alkoi huushollin karkea siivoaminen YO-kinkereitä varten... Juu, ihan vapaaehtoisesti, jos nyt joku vielä arvuuttelee.

Pikkasen jäi aikaa Ventollekin. Veivasin lokasuojien muovikaaret ja ovien peilit paikoilleen.
Nuo kromipeilit voivat olla teinin mieleen, mutta minusta ne ovat ihan hirveet... taitavat vielä vaihtua, jos minusta on kiinni. Alla ovat kokeeksi BBS- vanteille asennetut käytetyt Continentalit... hyvin sopivat alle joten nyt vain hommaamaan soviterenkaat ja kunnolliset renkaat - kokoa 195/50 15 eli sama kuin sinisessä Ventossa, mutta näissä on ET vähemmän (=tulevat ulos enemmän).


Ohessa muutama otos kesäisenä iltana kuvastusta Ventosta.

Etuviistosta - nuo ovipeilit ovat aika hirveet... taitavat mennä vaihtoon...

Konehuoneessa jatkuu sama puna-musta linja
Konepelti nousee nyt kaasupumpuilla, maskin Vw-logo on taustavalaistu ja jotain sellaista pientä...

Tuo mustat listat- teema katkeaa helmoihin...
Nyt on harkinnassa maalata helmatkin mustaksi ihan ulkonäkösyistä

Sisälattia sai äänieristeensä viikonloppuna

"ekkupeltomäki" - eli ledejä umpioihin ja maskin merkin taustalle

Heinäkuu 2014
Pientä pintaremonttia pukkaa tällekin pullukalle.
Sitten viime päivitysten olen saannut sisustuksen asettumaan paikoilleen.
Aika kivannäköinen yhdistelmä tämä "herkullinen punainen" ja vaalea sisustus :)

Samoin Sonyn Xplod-sarjan kaiuttimet ovat asettuneet lähtö- (vai sanoi sointi-) kuoppiinsa. Johtoja menee edestä taakse ja välillä vähän sivuttainkin. Perusperiaate on suojata jokaiset jännitteelliset johdot asiankuuluvilla sulakkeilla ja tehdä liitokset kunnon liittimillä ja juotoksilla, ettei niihin tarviisi sittemmin puuttua.
Tämän "kerralla kuntoon" periaatteen totesin toimineen hyvin, kun vaihdoin Siniseen Ventoon sisustuksen, jolloin useita johtoliitoksia piti avata, mutta ne kestivät sen ja uudelleenkytkemisenkin.
Noh, mitäs sitten.. nuo johdot pitäisi kytkeä sitten oikein toimimaan, niin pääsisi teini kokeilemaan niitä poppivehkeitä jne.
 
Seuraavana vuorossa olisi sitten alusta ja pohja, jonne olisi tarkoitus uusia ainakin pakoputkisto ja jarruputket (varmuuden vuoksi). Lisäksi jotain tarviisi tehdä jousille ja iskareille. Sinisen Venton alustasarja on tosi kova, joten ihan samanlaista en halua ainakaan, mutta jotain tasaista ja toimivaa sen pitäisi olla.Mietitään, mietitään...

Onhan tässä aikaa, sillä tämän auton on määrä siirtyä liikenteeseen (=koulutusajoon)
vasta reilun vuoden kuluttua.

Punainen Vento kotitallissa, vierellä sininen Vento huputettuna

... ja humppakamat takaboksissa

Etuosastoa...

... ja takaosastoa myös...

Elokuu 2014
Vielä kerkesin päivittämään tätäkin sinua, ennenkuin kuukausi vaihtuu.
Lopultakin sain johdotuksen valmiiksi niin, että poppi alkoi soimaan tässäkin autossa.

Jo pelkästään Sonyn mankan ja neljän kaiuttimen yhteispeli oli muhkeaa kuultavaa, mutta sitten se humppa heräsi, kun kytkin kuvissakin näkyvän subbarin vahvistimineen mukaan.
Se jytinä oli lähes pelottavaa; äänenpaine tuntui ihan penkin selkänojassa ja esim auton ulkopeilit vavahtelivat basson tahtiin.
Kaukosäätimellä oli kiva kokeilla maksimeja olematta itse auton sisällä... taitaahan tuota melua olla noissa vehkeissä riittävästi.
Tällä kokeilu- ja säätömielessä luukuttamisella oli huvittavat seuraukset.
Auton oma akku tyhjeni puolessa tunnissa ja avuksi kytketty akkulaturinkin kyllästyi tehtäväänsä mykistyen tunnin soittelujen jälkeen...
No, taitaa käydä matkani Motonettiin ostamaan kunnon akku tuohon autoon ja saattaahan siinä tarttua uusi akkulaturikin vastaisen varalle.
 

Kojelautakuva. Mankassa on kiva grafiikka, vaikkei sitä kuvasta oikein näekään.
Huomaa harvinainen nahkainen GT- ratti sekä kaksivärinen vaalea sisustus ja...
opetuspoljin, eli siinäpä "punaiselle Ventolle" seuraavaa pestiä...

Vento- trio verryttelee viimeistä kertaa ulkosalla. Sitten talliin talveksi hupun alle.
Viereinen Volvo 940 saa toistaiseksi tyytyä ulkosäilytykseen.
Projektit jatkuvat sitten keväällä...

Joululoman aikaan hommasin tähän autoon uuden akun ja löysin käyttämättömät originaalit etuiskunvaimentimet - samaa rataa taaksekin, niin eipä sitten ole katsastuksessakaan natisemista... tästä asiasta.

Elikkäs tähän autoon tarviisi vielä asennella / vaihtaa mm.

• Pakoputkisto kokonaan uusiksi - se on jo hommattu
• Jarrut uusiksi / läpikäynti - sen kerran kun on joka kulma kuitenkin auki
• Iskarit uusiksi - jousia pitää miettiä... originaalit olisivat mukavat, mutteivät teinin mieleen...
• Termostaatti pitää vaihtaa
• Sisätilahaaroitinsarjan asennus ja opetuspolkimen kytkeminen 

Nämä ovat aika perusjuttuja, mutta meneehän niihinkin aikaa / rahaa / tarmoa. Kesällähän aikaa on - auto kun olisi tarkoitus katsastaa loppukesästä alkaakseen sitten ajo-opetuskärrynä veljessarjan kolmannelle, Joelille. 

Heinäkuu 2015
No nyt on lomareissut heitetty ja on aika paneutua tähän(kin) Ventoon.
Tutulla pajalla volkkari kohosi kattoon nosturin nokassa.
Uutta tulivat mm jouset ja iskarit sekä kassillinen pikkuhilkettä niiden ympärille.
Lisäksi uusi pakoputki istahti taitavien käsien saattamana paikolleen.
Uusi termari toivottavasti pitää moottorin lämmöt kohdillaan.
Jakopäänremppa oli kans hyvä hoitaa tässä samalla.
Kun vielä mukaan laitetaan jarrujen päivitys, opetuspolkimen asennus ja kaikenlaista pikkujuttua,  niin aletaan olemaan asian ytimessä - Ventoa voisi kohta tarjota katsastukseen.

Ohessa pari kuvaa remppaviikolta.

Ja sitten kun kaiken piti olla valmista, ikävä moottorin ylikuumeneminen palasi....
Eipä auttanut termarin vaihto, Jotain muutakin on nyt pielessä ja piru hiipii mieleen, että kone on jotenkin kypsä, vaikka käy tosi nätisti eikä sekoittele nesteitään...

Vento-viikonloppu - elokuu 2015
Kuumenemisen syitä etsitään... termari ja vesipumppu on vaihdettu ja tilanne jo kerkesi näyttämään paremmalta, sillä vesi virtasi ihan oikeasti ja sisälle tuli lämmintä...
mutta siten ne moottorin lämmöt alkoivat taas nousta...
Sinnikäs on tämä vika. Pelkään pahinta - kansivauriota...
Taistelu jatkuu, vaikka välillä vähän jo väsyttääkin...

Pelti pystyssä ja ihmettely jatkuu...

... sitten iski ymmärrys ja oivallus.
Tässä autossa oli alkujaan moottorin moniurahihna asennettu väärin, jolloin vesipumppu pyöri väärään suuntaan... Kun vertasimme vieressä konepellillään haukotellutta Sinistä Ventoa, eron huomasi heti, vaikka kummatkin versiot olivat silmämääräisesti oikein.

No, eikun moniurahihna kiertämään rissan toiselta puolelta ja niipä asettuivat lämpenemisetkin. Koeajolla lämmöt pysyivät just termarin osoittamassa 90 asteessa ja flektikin läksi päällä niinkuin pitikin.

Nyt vaan sormet kyynärpäitä myöden ristiin, että ongelma tosiaan korjautui tällä.
Joka tapauksessa tällä autolla ei koskaan ole ajettu tällaisia matkoja kuumenematta, joten ollaan nyt luottavaisia.

Tulevan viikon mittaan on tiedossa pikkusäätöjä ja putsaksia ja sitten tätä(kin) Ventoa tarjoamaan leimalle. Niin - ja sitä ennen tietty pitää säätää pyörien kulmat...

20.08.2015
Sain idea vielä Venton leimalle.
En oikein keksinyt, mitä nyt vielä olisi korjaamatta...(koputan puuta)

Ajattelin, että sielläpä kertovat, jos nyt jotain olisi pahasti pielessä.
Tuttu katsastuskonttori ja jopa tuttu katsastusinssi - ei sillä, että olisin yrittänytkään päästä helpolla; päinvastoin !
Koska autosta on määrä tulla Joel- poikamme kouluauto, on paikkojen oltava kunnossa.
Ennemmin hylsy katsastuksessa kuin riski liikenteessä.

No, mites auto pärjäsi...
- Iskaritesti - kaikki OK (no tottamooses oli, kun olivat uusia)...
- Jarrut - etujarrut oikein hyvin, takajarruissa pikkasen heittoa, muttei paha...
- Valot, vilkut ja äänimerkki - kaikki OK
- Päästöt - OK
- Runko ja alusta - kaikki OK
- Pyörientuenta - kaikki OK

No, eipä muuta kuin hymyillen leima papereihin ja voisi sanoa, että homma hoidettu.

Melkein kolmen vuoden projekti kaikkine iloineen ja harmeineen on saavuttanut yhden tavoitteensa. Nyt alkaa sitten se seuraava urakka; Venton takaluukkuun tulee valkoinen kolmio merkiksi ajo-opetuksesta.
Antakee siis armoo Salon sekavassa liikenteessä :)

25.08.2015
Muutama päivä ajoa takana. Ei ongelmia !
Varmuuden vuoksi säädätin pyöränkulmat kohdilleen.

Salon Euromasterilla homma hoitui

Lokakuu 2015
Ajo-opetus on jo alkanut ja Salon seutu alkaa tulla tutummaksi kummallekin nuorelle kuskikandille. Vaikka tahti on näin alussa aika verkkainen, näkyy tämä auto aina ajoittain salon liikenteessä ja sen lähiympäristössä.

Elikkäs ymmärystä kanssaautoilijat !!!

Tammikuu 2016
Nyt kun vuosi on vaihtunut ja tuotantoyhtiöltäkin on tullut lisätietoa, voin sen verran kertoa, että ajo-opiskelijat sekä hiukan tämä autokin osallistuivat Nelosella nähtävään
"Äidin ja isän autokoulu" TV ohjelman tekoon.
Se, miten paljon Vento näkyy kuvissa ja kuinka paljon kuvausmateriaalia leikataan lopulliseen, ei ole meillekään selvää.
Kamerat kävivät yhteensä lähemmäs 10 tuntia ja lopullista ohjelma-aikaa siitä leikataan vartin verran. Varsinainen kouluauto kuvauksissa oli valkoinen Audi A5, mutta kyllä Ventokin siellä seassa luulisi näkyvän...
Oli hauskaa ja mielenkintoista nähdä miten suuri produktio tuollaisen - sinällään "tavallisen" realityohjelman tekeminen on ollut.
Hauska kokemus niin isälle kuin pojillekin :)

Moskito TV & Audit... A5:lla ajettiin ajokohtaukset, A6:lla kuvattiin edestä ja takaa

Huhtikuu 2016
Kovin on verkkaseen tämän auton kilometrit karttuneet.
Kunhan tästä kevät pääsee kunnolla vauhtiin, saavat pojat alkaa harjoittelemaan kunnolla Salon liikenteessä ja vähän isommissakin ympyröissä.
Jotain uutta sentään varusterintamalla; uudet 885-vanteet ja Continental- kesärenkaat. Kun vanteiden ET-luku on vain 20, tulevat ne hyvin ulos ihan kylkilinjaan saakka.

Toukokuu 2016

Ready for road

Elokuu 2016
Ventolla on kelattu Salon suunnalla ahkeraan. Paimion liukkaat radat ja pimeät maalaistiet ovat tulleet tutuiksi niinikään. Tässä välillä katsastin auton. No, eihän se eka kerralla läpi mennyt, kun jarruputki oli niin heikossa hapessa, että piti vaihtaa. "Ei se siltä vuosi sitten näyttänyt" - pitää todeta, mutta hyvä kun tuli kuntoon.

Elokuun 15. - totuuden paikka; ensimmäisen pojan, eli Joelin ajokokeen vuoro.

Eipä pettänyt Vento ja opettajan opit tälläkään kertaa; niin vain autosta nousi yksi "hangonkeksi". Oma poika - Joel - sai ajokortin syntymäpäivänään !!!

... Ja pari viikon myöhemmin kaverinsa Mauri suoritti kertaheitolla ajokokeen, joten voi täydellä tyytyväisyydellä todeta niin opettajan kuin tämän Ventonkin tehneen työnsä.

Tästä eteenpäin Joel jatkaa sitten tyttökaverinsa kanssa ihan omin päin.
Pitää vain muistuttaa nuorta miestä, että vaikka autonsa on näyttävä, on se sydämeltään vanhus ja tarvitsee huolenpitoa ja seurantaa... viat pitää korjata saman tien, ettei vaivalla laitettu auto rapistuisi.


Lokakuu 2016
Syksyn mittaan Vento on alkanut huurtua sisältä yhä vain enemmän...
Olisikohan se samainen sisälämppärin kenno menossa rikki, kun  jäähdytinnestettä on alkanut katoamaan ja glygoli haisee sisällä... Voi rähmä. Vaikka lämppärin kenno on sinällään parin kympi osa, menee sen vaihtamiseen ainakin yksi pitkä päivä, kun koko kojelauta pitää purkaa pois.

Tsiisus, mikä remppa !

Ensin yksi ilta purkiessa koko riemua ja sitten toinen ilta kootessa koko komeutta.
No, onneksi kenno ei ollut pamahtanut ihan samalla tavalla kuin "sinisessä Ventossa", joten kovaa niputusta vain...

Hoh hoijaa - ihan vihoviimeinen remppa tämä...

Siinäpä se - vuotava lämppärin kenno. 22 vuotta ja 350tkm oli sitten riittävästi sille osalle

Onneksi on vara-autona tuo Ford Focus !

2017 Ajoa on riittänyt runsaasti koko vuoden ajan. Nuoren herran... tai siis nuoren parin autona sillä on rullattu Varsinais-Suomea ristiin rastiin. Auto on pysynyt aika hyvässä kunnossa. Toki jotain pientä viritystä on ollut irvistävistä ovien listoista hiljentyneisiin kaiuttimiin.
Ja kun on kyse 350tkm rulatusta volkkarista, kuluttaa moottorikin pikkasen öljyä, jonka tarkastamisen muistutelusta on tullut sellainen "joo joo, faija"- tyylinen silmien mulkoilu- tuhahtelu.

Elokuussa 2017 oli katsastuksen vuoro. Vento läpäisi leiman kertaheitolla.
Toki pikkusen piti virittää vanhusta; takajarrut säätöihin ja pakoäänet aisoihin pakoputken haitariosan uusimisella.

Nuoren miehen mieli on kuitenkin ollut kohti uudempaa ajopeliä. Onhan se Vento näyttävä, mutta kuulemma ilmastoimattomana ja vähän laiskannahkeana sellainen vanhahtava...
Idea siivittää työpaikka, josta Joel on mauttinut säännöllistä palkaa.

Lokakuun lopulla 2017 Joel sitten latoi tienestinsä tiskiin ja osti itselleen uuden auton...
tai siis uudemman; Mersu se miehellä pitää olla. Hopeanvärinen C-sarjalainen löytyi , Espoosta jonne Vento viimeisinä töinään isäntänsä kuuliaisesti kuskasi.
Yleensä se väistyvä auto menee vaihdossa tai myydään jollekin tuning-teinille, mutta eipä tällä kertaa. Olimme sopineet, että lunastan Venton takaisin Joelilta, vaikka omilla rahoillani sen alkujaankin hänelle rakensimme. Taidan olla aika kehno kauppamies, kun tällaisia diilejä viljelen, mutta en tohtinut antaa punaisen Venton mennä muille... on siihen niin paljon työtunteja ja rahaakin hakattu.

Perille ajettu - tinki täysi !

Hyvin se kulki kaikki kouluajot ja sen jälkeiset kurvailut reilun kahden vuoden ajan.. Kertaakaan ei tien päälle jättänyt ja joka kerta se kotipihaan toi takaisin.
Nyt on ajot ajettu ja Vento seisoo nuhruisena tutussa kotipihassa.
Viereltä starttaa Mersu aamuisin ajoilleen.

Niinkuin sinisen Ventonkin kohdalla totesin; autoa ei myydä, eikä sitä romuteta tai hylätä, vaikkei ajoa aina olisikaan ja kuskit karkaavatkin uudempien autojen ohjaimiin. Loppuviikosta näin lokakuussa pesujen, puunauksien ja öljynvaihtohuollon jälkeen se siirtyy toisten eläköityneiden Volkkareidemme vierelle pitkäaikaiseen säilytykseen.

Eläkeläisten rivistö

Tämäkin Vento on eläkkeensä ansainnut !

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin päättyy tämän auton tarina - toistaiseksi !

EDIT 2022: kumpa ei tarviisi kirjoittaa tätä lopputekstiä.
Usean vuoden huilaulu sai ikävän lopun, kun rauhassa huppujensa alla olleet autot joutuivat ilkivallan uhreiksi. Tähän punaiseen Ventoonkin oli menty väkivalloin sisälle. Auton virtalukon seutu oli hakattu rikki ja kaiketi oli yritetty saada käyntiin. Olisivat nyt varkaat edes tarkastaneet,ettei autossa ollut akkua. Takaluukusta katosivat subbari, vahvistin ja sammutin. Pyyhinviiksi kappaleina ja johdot roikkuivat jalkatilassa.
Selkeästi nuorten huumeveikkojen hommia.

Saman tien autot siirrettiin talteen toisaalle.
Vento heräsi eloon, joten pahasti ei sähkö oltu revitty rikki.
Pyyhkijät hakkasivat täysillä, kun niitä ei pois enää saanut päältä pyyhinviiksen vaurioiduttua.
Nyt auto on tallessa lukkojen takana. Joitakin varaosia minulla on, joten korjaan auton ja ne neljä muutakin kärsinyttä kulkupeliä kuntoon kun vain kerkeän.

Harmittaa vain suunnattomasti ...

Syyskuussa 2022
Kiskaisin molemmat Ventot ja valkoisen farkku-Golf trailerilla kotiin.
Ventot jäivät talliin talveksi. Golf sai hupun päällensä ja sijoittui "veteraanimetsään", joksi autotallimme viereistä osaa tontistamme kutsun.
 

Tammikuussa 2024
Veteraanimetsän volkkarit siirtyivät yksi kerrallaan tallin lämpöön.
Idea on kaataa muutama iso kuusi tuosta metsiköstä ja tehdä kunnon paikat autoille.
Niinpä toiseksi viimeisenä autona starttasi punainen Vento.
Pikkasen kone säksätti kun sen reilun vuoden seisonnan jälkeen käynnistin.
Siitä vain sohjolumessa sutimista, että auto nousi tallin edustalle ja siitä siten tallin lämpöön.
Siellä sitten toistaiseksi.