(2016) Vento - tumman vihreä turkulainen






No nyt lähtee taas harrastus lapasesta; kaksi Ventoa hommattu samalla viikolla. No, kun "halavalla" saa, niin pitäähän ne hommata...

Jos ei lukijoille jo nyt tule mieleen, niin myönnän itse; ei tolkkua, ei järkeä Joku voisi jo ehdotella ammattiauttajaa.

No, tämä vihreä turkulainen (ei siis mukava turkulainen, joka on taruolento) oli ihan tekstareilla ostettu oikea auto;
katsastuksen reputtanut peli.
Yllätys yllätys - ei ruostetta, mutta sitäkin oudompia vikoja...
- mittaristossa vilkkuvat öljynpaineen ja jäähdytysnesteen merkkivalot
- jarruvalot eivät toimineet
- takajarru kuulemma laahaa
- moottoritila on sotkuinen ja kuulemma valuttaa nesteitä
- kuskin oven peilin lasi on rikki
- hammastangon suojakumit kuulemma ovat rikki

Bonarina oli "ihan ite" tyyliin päivitetyt etulokasuojat.
Spray- maalin sävy on ollut vähän sinnepäin eikä sitä maalia ole riittänyt ihan joka paikkaankaan. Ruostetta pukkaa kukkasina siellä täällä ja tuulilaskin on reunasta halki.
Auto oli kans aika... sanotaanko siivouksen tarpeessa, mutta eipä tuollainen vanha kakkosauto ehkä olekaan kiireisen lapsiperheen arjen ykköshuomion kohde.

Lähdössä uuteen kotiin

Kotipihassa tein jo toisen kerran saman viikon aikana samat rituaalit;
auton karkea siivous ylimääräisestä tavarasta ja sitten moottoritilan kimpuun.
Samanlaisia kuvia olette varmaan jo nähneetkin, mutta tämän auton kohdalla moottoritilan tiivistystä oli yritetty jesarilla; sillä oli paikattu huohotinputkia ja öljynmittatikun holkkiakin....


Pikkasen siistimistä... vasemmalla umpion päällä jesarilla paikattu
huohotinputki... pikkasen oli sumuttanut moottoritilaan...











Pikkasen tämä toistaa jo itseään, mutta jos meinaa saada auton myydyksi ja olla itsekin varma, ettei siellä lian piilossa ole mitään miinaa, on syytä siistiä auto kiireestä kantapäähän.

Tästä lähdettiin - lehtiä ja multaa raitisilmasuodattimella

Moottoritilaan tuli pesun jälkeen uudet ilmansuotimet, öljyn mittatikun jalka. Kiristelin ja siistin sieltä täältä. Siististi käy tämä kone, vaikka mittarissa onkin rapiat 250tkm.
Tuo kummitelleen mittariston vaihdoin toiseen, jonka mittarilukema oli tuhannen tarkkudella sama - näissä Volkkareissahan mittarilukema on sähköisesti tallentunut mittariston muistiin, joten mittariston vaihto muuttaa myös näytön lukemat. Jopas vain alkoi kiekkamittari futaamaan ja turhat valotkin sammuivat käynnistysdiagnostiikan jälkeen.
Seuraavaksi korjasin puuttuneet jarruvalot vaihtamalla sulakkeen.
Rekisterikilven valotkin päivitin ledeiksi ja kuskin oven peili päivittyi ehjään napsauttamalla uusi peiliosa paikoilleen.

Ja paskat se takajarru mitään laahaa !
Katsastuksessakin on ottanut tosi tasaisesti kiinni kummallakin akselilla ja jarruilla... on tainnut olla inssillä huono päivä, kun merkannut puutteeksi myös vetokoukun pistokkeen puuttuvan kannen.

No, pikkurempat jatkuvat...

Varastostani löytyivat uutta vastaava kuskin puolen etulokasuoja oikean värisenä. Se vaihtui paikoilleen tunnissa. Oikean puolen lokasuoja oli niinikään niukalla maalilla maalattu ja kolhuinen. Vaihdoin tilalle toisen lokasuojan, jonka maalasin "ihan ite".... no, on se ainakin parempi kuin se edellinen, vaikkei siitä ihan ylpeä olekaan.
Tavaratilaan löytyivät ehjät panelit ja kangasmatto, sekä varoituskolmiot, tunkit ja muut perushärpäkkeet. Pitäähän ne olla katsastuksessakin mukana puhumattakaan mahdollisesta tarpeesta.

03.08.2016.
Varsinainen Ventojen katsastuspäivä.
Käytin leimalla sekä "hopeista helsinkiläistä" että tätä "tumman vihreää turkulaista". Kummatkin menivät läpi leimasta kerralla, joten ei ne korjaukset ihan onnettomia olleet.
Tämä vihreä Vento alkoi kiinnostaa naapuriani, sillä heille oli tarvetta edulliselle "isoäitiautolle". Niin kävi, että Vento vaihtoi vaivihkaa omistajaa seuraavalle tontille ja siitä sitten isoäidille tänne lähistölle. Vento varmaan vierailee kadullamme jatkossakin.
Tämäpä onkin kiva koetinkivi naapurisovulle. heh heh
No, lupasin ikuisen varaosatakuun varastooni, jos jotain hajoaa tai irtoaa kilometrien myötä.

Hyvää matkaa ja tervetuloa taas samoille kulmille, "tumman vihreä turkulaínen" 

EDIT 7/2017
Naapureillemme tuli mahdollisuus hommata edullisesti uudempi "mummoauto", joten vuoden päivät naapurissa pyörähdellyt vihreä Vento läksi eteenpäin... tarkemmin en tiedä minne, mutta rahaa vasten se omistajaansa vaihto ja tuore leimahan sillä oli - eli "ettepäin" vaan !


Tämä sivusto ja sen useat tarinasta saivat alkunsa eräästä vanhasta Vw Ventosta, ihan tavallisesta perheautosta, joka kerran oli nuoren lapsiperheemme auto Espoossa. Löysin tämän auton vuosikausia myöhemmin hylättynä Salosta. Päätin ostaa auton takaisin kunnostaakseni se ensiautoksi pojallemme, joka kerran tuli synnytyssairaalasta tämän auton kyydissä. Ja kuten harrastuksilla on tapana, alkoi tämänkin juttu laajentumaan; linkit oikealla kertovat jokainen oman tarinansa...