(2012) Sininen Vento- projekti

25.4.2012

Projekti alkoi heti kotiintuloiltana. Kovasti kädet syyhyttivät kaivella autoa, joka tuli ostettua niinkuin sika säkissä ja ihan fiilispohjalta.

Kun myyjät olivat kadonneet näköpiiristä, paikalle ilmaantui innokas Volkkarimies, naapurimme Tero. Sittemmin hänen apunsa on ollut korvaamatonta, joten mainitaan se jo heti alkuunsa !
Myös hänen useat kaverinsa ovat sittemmin muodostuneet tärkeiksi tietolähteiksi ja ymmärtäväisiksi neuvojiksi - kiitos heillekin !

Yhdessä aloimme tutustua tähän maanteiden veteraaniin.

Auto oli kaikinpuolin siivottomassa kunnossa; likainen niin sisältä kuin päältäkin ja täynnä sinne kuulumatonta tavaraa. Saman illan aikana tyhjensimme kaiken turhan irtotavaran ja niillä täytimme lähes kokonaan 200-litraisen ulkoroskiksemme;

mm. avaamaton oluttölkki, täysi ketsuppipullo, 3 kpl McPersson joustintukia vaimentimineen, bensanpöllimisvehkeet kanistereineen, 8 Wunderbaumia auton sisältä ja 2 etupuskurista (!!!) sekä kuusi kumimattoa löysivät loppusijoutuspaikansa.

Kojelaudassa radion kohdalla törrötti kasa johtoja.... aika hurjannäköisiä virityksia ja jatkoja.

Äänestä vastasi lähinnä hillitön takavaimennin... sellainen mallia "voi katsoa läpi" ja halkaisijaltaan mallia "salaojaputki"... voi hyvää päivää, mikä alennustila !!!

Konehuoneen puolella oli hyvin "kuivaa" - siinä ei paljoa öljyn mittatikku kostunut,  mutta eipä lainehtineet ohjaustehostinkaan tai jäähdyttimen painesäiliö. Kaikesta huolimatta Venton moottori käynnistyi nöyrästi joka kerta kun sitä koitimme ja sen talliin peruutimme.  

Auto pysyi paikoillaan vaihteensa varassa. Käsijarru oli jotenkin "irtisanoitunut", joten kahva nousi ihan ylös sen kummemmin vastaanpanematta. Mukaan tuli sentään Motonetista hommatut uudet käsijarruvaijerit :) - myyjä muisti mainita noista "lisävarusteista" ostohetkellä...

Ulkonäöstä mainitsin jo aikaisemmin, että se on aika ankea ja ankeammaksi muuttui mitä lähemmin sitä tarkasteli. Vaikka kyljet olivat suorat, oli keula saanut joskus tällin, jonka jälkiä joku yli-innokas korkeintaan amiksen 1-luokkalaistasoinen kaveri oli paikannut. puskuri roikkui, maski irvisti, valot sojottivat vähän minne sattuu jne.
Mm puskuri oli kinnitetty kyproc-ruuveilla, kun muita ei ole ollut varmaan tarjolla tuolloin.

Kaikkiaan tämä antoi vain lisäpontta pistää Wanha Wento ihan päreiksi ja paneutua asiaan syvemmin.

Vento kotitallissa. Siivoaminen alkakoon...!!!

26.4.2012 

Vento valloitti koko tallin, joten huushollin kolme muuta käyttöautoa saivat tyytyä ulkoruokintaan tästä eteenpäin. Töistä tullessani, Venton purkaminen on päässyt paremmin vauhtiin. Siellä oli Tuomas "Tumppi" poikamme ja naapurin Tero vauhdissa. Sisustus oli jo alkanut ulostautua Tumpin toimesta. Tero puolestaan alkoi purkaa ihmeellisiä johdotuksia pois.

Penkit ja ovipaneelit olivat yllättävän hyväkuntoisia. Pitää muistaa, että autolla on ikää 20 vuotta ja kilometrejä takanaan huimat 392000 !!!

Tero purki lopulta johtoja kokonaisen muovikassillisen !
Mukana oli "kuumia karvoja" eli suoraan akkuun kytkettyjä sulakkeettomia johtoja. Jotkut johtoliitokset oli tehty kiertämällä johdot yhteen ja suojaamalla ne ilmatointiteipillä !
Ihme ettei auto ollut palanut jo aikaisemmin. 
Jatkossa akku on aina irti kun ei olla itse paikalla.

Keulan ja perän muoviosat irtosivat todella vaivattomasti...

28.4.2012

Purkaminen jatkuu, mutta samalla maalipinnan hiominen ja ruosteiden metsästys alkavat. Projekti kiinnostaa useampia tuttuja ja neuvoja sataa... - mikä on vain hyvä asia. Etulokasuojien pelastamista ei edes yritetä, vaan ne poistetaan ja tullaan vaihtamaan uusiin.
Pahin paikka toistaiseksi on ollut takaluukku. Joku onneton tunaaja oli vaimentanut takaluukun räminöitä (subbarit takaluukussa johtojen perusteella) tunkemalla pari kiloa sinitarraa rekisterikilpipanelin ja luukun väliin... takaluukku oli aika rapeassa kunnossa sellaisen "märkäsaviliotuksen" jälkeen.Mitä näiden teinien mielessä liikkuu, kun tällaisia virittelevät ?

Nyt irtosivat jo pellitkin... ja ruostetta pukkaa näkyviin...

30.4.2012

Vapun välipäivä käytettiin tutustumalla paikallisiin romuttamoihin, joista kummastakin löytyi yksi Vento menossa paaliin. Kannibalisoimme sen minkä kerkesimme ja käsityksemme mukaan tarvitsimme; kummatkin ostoskerrat olivat pyöreitä 50,- ostoksia. Mukaan tarttui yksi farmari-Volvollinen kaikenlaista tavaraa, mm alkuperäinen takaspoileri, parempi takaluukun sisustus, paljon puuttuvia pisteosia, maskeja, merkkejä jne...

3.5.2012

Ostoksilla Salon Motonetissa.

Mukaan tarttui kaikenlaista tarpeellista moottorin huoltamiseksi. öljyt, suotimet, tulpat jne...

Lisäksi löytyi hyllystä oikean puolen etulokasuoja, joka sittemmin osoittautui tosi mittaepätarkaksi; palautin sen myymälään ja tilasin VW:n originaalit lokasuojat. Sittemmin voin sanoa, että kannatti tässä kohdassa panostaa alkuperäisvaraosiin.

3.5.2012

Eräs työkaverini kertoi tilanneensa romutusnoutajan Ventolleen, josta oli kone kilahtanut.

Meille avautui siis mahdollisuus hakea yhtenä iltana ennen romuttajan tuloa kaikkea mitä tarvitsimme... "vierailumme" jäljiltä tuo viininpunainen Vento oli aika karu peli; pelkkä runko ja ovet lasineen jäivät, kaikki muu läksi mukaamme, joten nyt on ainakin varaosia :)

Jälkikäteen hermittelen, että olis vieläpitänyt ottaa joitakin pisteosia...tai koko auto !

5.5.2012

AGB-738:n meille myyneet, maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet tarjottelivat osia niinikään. Harmaa-punaiset takavalot vaihtoivat omistajaa muutamalla kympillä.

8.5.2012

Orkkislokasuojat saapuivat alle vuorokaudessa tilauksesta Ruotsista.

Ne istuivat todella hyvin paikoilleen. Hiominen käsin ja koneella jatkuu. Helmat olivat lähinnä pintaruosteessa ja nyt hiottu kirkkaalle pellille & suojattu sinkkimaalilla. Muutama ruostepaikka on kuitenkin ilmaantunut. Ne annetaan suosiolla ammattilaiselle hoidettavaksi ennen maalausta. Etupuskurin taakse tuleva suurikokoinen metalliosa oli ottanut keulatällissä siipeensä ja ne loputtomat muodonmuutokset näkyivät vasta verrattessa vahingoittumattomaan osaan. Vaihtoon meni sekin sitten. Pintapeltityöt ja maalaus on ajoitettu wiikoille 21-22, joten projekti ei siksi juuri nyt etene kummoisestikaan...

14.5.2012

Löysin todella hyväkuntoiset 14-tuumaiset originaalipeltivanteet. Ne tarttuivat mukaan huimaan 25,- yhteishintaan. Kuluneet renkaat vain pois päältä, hiominen ja maalaus originaalihopeiksi. Sitten metsästämään talvirenkaita sekä originaaleja keskiökapseleita ja ja muovisia koristekehiä.

Kesärenkaiksi ja -vanteiksi on tarkoitus etsiä 15-tuumaiset  BBS:n pinnavanteet (ovat olleet GT-mallissa alkujaan, kuten etusivun kuvakin kertoo) sekä "ei liian överiksi menevät" 195/50 15 renkaat.

19.5.2012

Viimeisiä terapeuttisia hiomisia jäljellä. Pikainen konsultaatio pelti-ja maalarimestarin kanssa tarkensi omia tehtäviäni; jo kerran istutetut etulokasuojat irroitetaankin  maalausta varten. Samoin alkuperäisen konepellin pikkuruttujen oikaisuista luovutaan ja pelti korvataan kokonaan toisella varaosalla, joka maalataan niinikään erillään molemmilta puolilta = hiomista riittää :) Nyt alkaa Venton sisus olla täysi hiottuja irto-osia...

Ja pahnan pohjimmaisiksi tulevat ne peltivanteet hiottuina. Kun ne maalataan alkuperäiseen hopeaan sävyynsä automaalaamolla, ovat kerralla siistit ja kestävät ruostumatta pidempään kuin "paukkupullolla" turattuina.

Melko valmis maalaamolle...

20.5.2012

Alkuperäiset BBS- vanteet (ks. kansikuva) löytyivät kohtuulliseen hintaan Pöytyältä.

Sitten kun olisi vielä osannut suunnistaa sinne kerralla, niin ei olisi tarvinnut ihmetellä miksi olemme väärällä valtatiellä... noh, Nokian inssille navigaattorin käyttö on aika vaikeaa... Lopulta oikea kylä ja vanteet löytyivät. Kaupat syntyivät. Vanteiden puhdistuksen jälkeen niille asennetut kiinalaiset renkaat saavat lähteä ja tilalle asennetaan uudet 195/50-15 merkkirenkaat.

21.5.2012

Vento odottaa traileria ja peltitöihin lähtöä. Auton sisus on täysi hiottuja irtopeltejä ja muita osia. Veturina toimi perheen "ykköspyssy" eli Volvo V70.

30.05.2012

Vento on nyt viettänyt viikon maalaamolla, mutta homma ei olekaan edennyt odotetusti.

Maalarin selkä kenkkuille ja saikku sotkee suunnitelmia...

Ootellaan, ootellaan...
Ihan vain vinkiksi että jotain tämännäköistä on sitten joskus tavoitteena...

Tässäpä tavoitetta...

04.06.2012

Talvirenkaiden (orginaalit teräsvanteet) vannekehät ja keskikapselit löydetty.
Pikkuhuomio muuten näiden osien myyjien suhteen; moni on aika ylimielinen ja mm. ensimmäinen kapselimyyjä päätti lähteä kotoaa juuri kun sinne sovitusti saavuin... selityksenä oli että "tule joku toinen kerta"  - arvatenkaan en sitten ostanut niitä kapseleita tältä kaverilta...
Ohessa kuva noista vanteista maalattuina.

Auto on edelleen pajalla. Irto-osia (puskurit ja konepelti) oli jo mennyt työn alle. Samoin takaovet irroitetaan helmojen yläreunojen ja B-pilarin siistimisen vuoksi. Se, mikä olisi riittänyt minulle, ei riittänyt autopeltisepälle. "Vaikkei ruostetta olekaan siinä kohtaa, kuluu myös ulkonäön olla huoliteltu" - oli kommentti.

13.06.2012

No nyt alkaa taas tapahtumaan !

Vento on nyt maalattu ja matkasi kotiin tiistai-iltana.

Maalaus onnistui melkoisen hyvin; muutama kohta oli minulta jäänyt viimeistelemättä ja maalaus ei tunnetusti armahda mitään... Väri sai heti kiitosta naapureilta, joita karavaanin kotiuttaminen kiinnosti kovastikin.

Mukavaa oli myös budjetissa pysyminen; maalaus ja tuulilasin vaihto maksoivat just sen mitä oli sovittu. On meinaan kokemuksia aikaisemman harrastusautoni (Datsun 100A) budjetin karkaamisesta, vaikka kuinka korjaamolle rajoja olisi asettanut.

Nyt taas käyttöautot ulos ja Vento valtaa tallin.

Just maalaamosta kotiutuneena

... ja pari päivää myöhemmin

17.06.2012

Kuten kuvasta näkyy, auto pysyi tummansinisenä, mutta muuttui metallinsävyiseksi ja astetta "pirteämmäksi". Autotallissa on tulostettuna esikuva A1-kokoiseksi, jottei tavoite unohtuisi kesken kaiken.

Eli ulkoisesti ollaan jo aika hyvällä mallilla. Oikeastaan se originaali takaspoileri vielä puuttuu, sillä sen keskijalkoja tarvitsee täyttää epoksilla (olivat lohjenneet) ja tehdä uudet reiät kiinnitystä varten. Vento seisoo ikäänkuin "varpaillaan" sillä alla ovat nyt matalaprofiilisemmat renkaat, alkuperäinen alusta sekä koko sisustus puuttuu.

Auto käynnistyy (vähän pölähtää startissa...) hyvin, valot, vilkut, äänimerkki, vaihteet+kytkin, keskuslukitus jne toimivat kuten kuuluukin. Siinä on ollut "learning curvea" niin isälle kuin pojallekin.

Seuraavaksi sitten varmaan otettaisiin alusta työn alle; uudet jouset ja iskunvaimentimet pitäisi hommata (ehdotuksia ???). Tavoitteena lievä madallus , mutta ei mikään "tontti". Samalla menisivät sitten jarrut uusiksi. Etujarrut lienevät aika helpot peruskorjata. Takajarrujen kunto (rummut) ja avattavuus ovat ihan mysteeri. Sen verran kun nyt tiedän, että käsijarru ei ota ollenkaan... onneksi tuli ostettua Haynesin korjauskäsikirja avuksi.

Kunhan auto saadaan mekaanisesti ja toiminnallisesti katsastuskuntoon, on aika paneutua sisustukseen. Autohan on Venton ensimmäistä vuosikertaa, joten sisustus ei ole musta vaan kojelautaa, keskikonsolia ja ovipaneleita myöden enemmänkin tumman sininen.

Etupenkkien selkänojaosat tarvitsisivat korjausta, sillä niiden kangas on pieneltä alalta rikki.

Helpompaa olisi käyttää varaosa-Ventosta saatuja mustia penkkejä, mutta pöllö en tajunnut ottaa sen auton ovipaneleita mukaani... tyhmyydestä sakotetaan.

Näissä originaaleissa ovipaneleissa ei ole kaiutinaukkoja tai -johdotuksia ollenkaan. Audiot tulisivat siis kojetaulun päällä olevista pikkukaiuttimista sekä hattuhyllyn 6.5 tuumaisiin aukkoihin asennettavista palikoista.

Pitkäikäisenä Sony-miehenä mankka tuli jo ostettua. Hassua, miten niiden hinnat ovat vuosien mittaan laskeneet; aikanaan tähän autoon ostamani mankka maksoi luokkaa 400€ - tämä uusi kaikkine hilkkeineen 125,- :

Subbari ja vahvistin luonnollisesti kuuluvat teinin varusteisiin, mutta niiden suhteen isä on aika ankara; rahat niihin pitää tienata itse ja niiden asennus ei saa pilata auton perustyylikästä ja originaaliin pyrkivää olemusta. Ne siis jonotuslistalle.

26.06.2012

Auto runsastuu pikkuhiljaa. Ulkoisesti auto on jo aika lopullisen näköinen. Spoilerin jalkojen murtuneita ruuvitorneja vahvistettiin epoksilla ja nyt sitten olisi sen asemointi ja kiinnitys & jarruvalon kytkentä edessä. Kuvia tulee sitten päivityksenä.

Seuraavaksi - kunhan saan tukevat rampit lainaan - paneudutaan sitten pohjaan ja siellä mahdollisesti piileskeleviin ruosteisiin. Kun kuumat hommat ovat ohi, pääsemme paneutumaan äänieristykseen ja sisustukseen.

VAGarenalta saamieni kommenttien avulla jatkan alustasarjan etsimistä. Hyvä ja kohtuuhintainen ovat hakusessa, mutta miten ne sopivat samaan pakettiin, on kokonaan toinen juttu...

07.07.2012

Audiojohdotus on nyt tehty. Oikeastaan kaikki johdot ihan akulta asti on uusittu (sulakkeineen) ja varmuuden vuoksi merkattu, etteivät menisi sekaisin enää.

Alkuperäistä ohjauspyörää oli väännelty siihen malliin, että muovikuori oli irronnut ratin rungosta ja oli sellainen retku. Onneksi löytyi samanlainen uudempi ja vain vähän kiillotunut ratti tilalle.

VAGarenalle kerroinkin, että sisustuksen suhteen päädyimme hylkäämään kokonaan vanhan sisustuksen, koska sen etupenkit olivat reikäiset ja korjauskangasta ei ollut saatavilla. Toinen syy oli päivittää ovipahvit samankuosisiin, jotta saamme kaiuttimet myös oviin. Nyt tämä uusi sisustus on pesty (ja toinen etupenkki pestään vielä uudelleenkin) ja valmis asennettavaksi, mutta ne pohjan hitsaukset, jotka on ajoitettu elokun alkuun, lykkäävät sisustuksen lopullisen asentamisen.

Alustasarjaksi valittiin kukkaronmukainen JOM:n säädettävä sarja. Säädöt asetetaan kaiketi 35mm:iin - ainakin aluksi ja kokeeksi.

19.07.2012

Tänä iltana pärähti ensi kerran poppi soimaan !!!

Sonyn soitin ja Alpinen kaiuttimet toimivat aika hienosti. Luonnollisesti subbarin ja sitä ohjaavan vahvistimen puuttuminen toistaiseksi pitävät "nälän" yllä. Samalla asennettiin myös Nokian kiinteä (BT) autosarja, ettei teini syyllisty lain rikkomiseen, kun tuo kännykkä on niin tärkeä osa elämää :). Johdotus on nyt kaiketi lopullinen ja rakennettu huomioimaan myös mahdollisia tulevaisuuden tarpeita. Kaikkiaan yli 50m erilaisia johtoja on nyt vedetty paikoilleen ja mikä parasta; niistä on piirretty kytkentäkaavio, jotta jatkossakin muistamme miten ja millä idealla johdotus on tehty. Sulakkeita on jaettu "riittävästi" niin akulta tuleviin master-syöttöihin kuin sitten itse laitteiden lähelle, jotta mahdollisten ongelmat eivät ainakaan infernaaliseksi johtojen sulamiseksi ylly.

Alustasarjan asennus odottaa seuraavana.... se onkin sitten ihan uusi tuttavuus ja saattaa muutaman kerran sormi suuhun kun niitä paikalleen puristellaan ja säädetään... Siitä lisää jatkossa.

31.07.2012

Alustasarja asettuu paikoilleen. "Takatolpat" menivät paikoilleen aika helposti, sillä mutterit irtosivat helposti, eikä mitään muitakaan yllätyksiä tullet eteen. Pudotus on tässä vaiheessa 30mm. Etutolppien kohdalla tulikin sitten jo vaikeuksia, enemmän kokoonpantavia osia ja tietenkin sen viimeisen iskarin kohdalla sitten yläpään mutteri jumitti oikein urakalla. Aikaisempi omistaja oli lienee vaihtanut iskaritkertaalleen ja siinä yhteydessä yläpultti oli joko kierrettu jengoiltaan tai sitten ihan liian kovaan momenttiin... lopputuloksena rikkoutunut iskarin yläpää ja edelleen jumittanut päämutteri.... pari-kolme tuntia, pari-kolme kaljaa (naapuri joi, en minä...) myöhemmin puhkiporattu iskari + pultti antoivat periksi ja tolppa saatiin ulostettua :)

Tässä rytäkässä se Volkkarin oma erikoismutteri iskarin kumilautasen kiinnityksestä jäi kiinni murtuneeseen iskarin kierreosaan ja päätin noutaa (=tilata Ruotsista / perillä seuraavana päivänä) uuden VW liikkeestä. Kunhan nyt saadaan tuo viimeinen tolppa paikalleen, voidaan tarkastella, olivatko ajatellut säädöt mieleisiä ja tarviiko niihin kajota vielä kertaalleen. MIksiköhän iskunvaimennin saa pyöriä paikoillaan ja tekee sekä irroituksesta, että asennuksesta niin hiton hankalaa... ?

Kuvia osiossa on pientä päivitystä asian tiimoilta.

Samoihin aikoihin aloin kiinnitellä (pojalla oli "muita kiireitä" tyttöjen kanssa kaiketi) tavaratilan verhoiluja ja takalattiaa ja takapenkkiä. Luonnollisesti pienet muoviklipsit ja muutkin kiinnitysosat ovat helppoja rikkoutumaan. Huippu oli VW liikkeestä ostetut lukkoklipsit tavaratilan kannen ja konepellin sisäpuolisten eristeiden kiinnittämiseksi;

20€ pikkupussista noita muovinastoja... Kysyin samalla ihan kiusalla originaalin VW (ABS) vaihtomoottorin hintaa... 3200,-   eli kyllä VW:n osahinnoittelu on aika suolaista ihan nippelistä isompiin kokonaisuuksiin. Juutalainen budjettimme jatkuu ja hommaamme

vastaavia osia edelleenkin romikselta tai tarvikeosakaupoista. Luonnollisesti toimivuus, luotettavuus ja siisti ulkonäkö ovat kriteereitä edelleenkin.

05.08.2012

Ihmeemmin ei nyt ole tullut tulosta. Odotellaan pääsyä korjaamolle pyöränkulmien säätöön ja pohjan tarkastukseen. Saas nähdä kuinka madaltunut Vento kiipeää trailerille tänään. Eilen koin pienen vastoinkäymisen talvirenkaiden suhteen: löysin Nettivaraosasta lähes käyttämättömän setin Nokian Hakkapeliittoja - juuri sitä kokoa kuin pitikin. Sovimme kaupoista ja varta vasten kysyin kaikki tarvittavat tiedot.. vastaukset olivat aina kyllä / joo... Noh, paikalle päästyäni Nokiat olivatkin vaihtuneet Kumhoiksi... "kait sä nää ostat - vaikka halvemmalla ?" - ei tullut kauppoja. Siinä meni lähemmäs 100km turhaa ajoa ja aikaa... kaikenlaisia kauppiaita niitä onkin...

07.08.2012

Korjaamokeikka takana. Nyt on pohjan pari ruostereikää korjattu ja ohjauskulmat säädetty kohdilleen. Autoa trailerille ja siltä pois ajettaessa meinasi tulla ongelmia alustan mataluuden vuoksi; vaikka auto ei madaltunut kuin ~ 30mm, se riitti pohjan kolahtamiseen trailerin takareunaan... no siitä selvittiin lopulta nostattamalla trailerin etupää oikein korkealle (luokkaa toista metriä) ja loiventamalla ramppeja parilla laudalla.

Tästä eteenpäin sitten etujalkotilakin voidaan eristää,lattiamatto ja keskikonsoli asentaa ja muutenkin viimeistellä sisustus edustavaksi. Alustapuolella asennetaan etulokasuojien sisään muoviset lokasuojat, katsotaan jos eturoiskeläpätkin istuisivat kunnolla jne.

Ja taas viedään Ventoa... vaikka se kulkisi jo itsekin, ei liikenteestä poisto anna mahdollisuutta edes pieneen siirtymään kohtuullisin kustannuksin.

Tässä siis matkalla ohjauskulmien säätöön ja ruostekorjauksiin.

12.08.2012

Perheen koululaisten ja opiskelijoiden kesälomat on nyt lusittu.

Paluu arkeen koulun ja harrastusten myötä vähentää Ventoon käytettävää aikaa, mutta kaikkiaan kesän aikana saavutimme sen, mitä ajattelimmekin; Vento on siistin näköinen ja katsastuskuntoinen (no melkein... ne takajarrut ja käsijarru vielä...).

Käykääpä katsomassa kuvat osiota, josta kehityskaaren näkee visuaalisemmin.

16.08.2012

Muutama kuva tuli napsittua loppukesän valossa. Ne löytyvät kuvat-osiosta.

Vento pelaa varsin hyvin. Käynnistettäessä pikkaisen öljysavu tupsahtaa, mutta ei sittemin. Pitää muistaa, että moottorilla on ajettu lähemmäs 10 kertaa maapallon ympäri...

Nyt koneessa on Mobilin 5W50 öljyt ja syksymmällä vaidan kokeeksi hiukan jäykemmät ja seuraamme öljyn kulutusta.

Jotain pikkujuttuja on vielä listalla noiden jarrujen lisäksi. Lämmönsäätimien taustavalo ei palanut ja sitä vaihdettaessa huomasin, että koko säädinlaitteisto oli kytketty osittain irti (vaijerit) ja mm koko taustavalo puuttui kokonaan. Nämä ähläm.... siis siirtolaistaustaiset nuoret miehet olivat siis vaihtaneet tämän(kin) osan jostain toisesta Ventosta... reipasta touhua !!!

Noh, varaosa-Ventoja löytyy tältä kantilta Suomea jonkin verrankin, joten ostoksille käy matkamme uuden säädinyksikön tiimoilta.

27.08.2012

Se viimeinen iso alue - jarrut ovat nyt sitten vuorossa.

Aloitimme tunkkaamalla peräpään ylös ja purkamalla takarummut auki. Alkuperäinen syy tähän oli jotenkin oudosti antautunut käsijarru, joka tietysti piti korjata ennen katsastusta. Takarummut olivat käytännössä uudet, kengät vain vähän kuluneet. siis puhdistamaan ja vaihtamaan ne kässärivaijerit. Pientä voimaa piti käyttää, että saimme ne vaijerit ulostumaan pohjalevyn läpi kulkevista suojaputkistaan, mutta nyt ovat osat paikoillaan.

Erikoista oli myös aikaisempien korjausten laatu; toisen takajarrukengän lukitustappi oli jotenkin kulahtanut (uudet saa korjaussarjan mukana 9€ Motonetistä) ja korjattu hitsamalla... siinä sitä sitten rälläköitiin muutaman euron osaa irti...

11.09.2012

Innoustuin sitten päivittämään etujarruja. Nekun olivat vielä läpikäymättä, joskin ihan toimivat. Se onkin sitten kirjoittamisen arvoinen "seikkailu".

Noh, aloitin revohkan mittaamalla joku kerta jarrulevyn halkaisijan... taisi olla jotain 24cm.. eli tarkemmin siis 239mm - näin siis pelkääjän etujarrussa.

Sitten ostin uudet jarrulevyt ja palat näin alkuun.

Alotin rempan kuskin puolelta, se kun oli sopivasti siinä näkyvillä... yllätys olikin suuri, kun jarrulevy olikin suurempi - 256mm tai jotain... Luulin mitanneeni väärin.

Noh, eikun vaihtamaan niin levyt kuin palatkin sopiviksi...

Sen jälkeen kuskin puoli oli aika helppo päivittää. Jarruetkuihin ja putkiin en koskenut, kun näyttivät ihan siisteiltä.

Seuraavaksi siirryin pelkääjän puolelle. Jarrusatula näytti heti erilaiselta ja yllätys yllätys... levykin oli se pieni (239mm)... No voi vinetto !!!

Autoon on jossain vaiheessa vaihdettu toiselle puolelle koko jarru napoineen päivineen toiseksi... tän siitä saa, kun ostaa vanhan auton, jolle korjauksia on tehty milloin mitenkin.

Periaatteessa jarrut toimivat, mutta jarrulevyjen 17mm halkaisijaero voi vaikuttaa jarrutehoon, joskin vanhoilla jarruilla jarrutellessa ei mitään puoltamista esiintynyt...

Nyt on sitten harkinnassa vaihtaa jommalle kummalle puolelle jarrusatula ja sitä kautta koko etunapa/pää... heh heh. no, hiellä, rasvalla ja rahalla siitä selviää... aikaahan vielä on.

"Alles weg und erneuert" sanoisis saksalainen... katsotaan nyt, mihin päädytään.

15.09.2012

Jarrujen osia odotellessa, oli aikaa paneutua audiopuoleen.

Päivän uurastuksen päätteeksi automankka, sen kaiuttimet, vahvistin, sekä subwoofer ja lopuksi vielä handsfreesarjakin toimivat kuten kuuluukin. Johdot ovat nyt nätisti ja piilossa, audiot balanssissa, ledit palaa ja sammukin hallitusti. Onks ihan tosi että joku osa-alue tässä projektissa on ihan oikeasti päätöksessään:)

Näiden lisäksi takaluukku piti purkaa ja koota uudelleen kiristämällä ja sikaflexaamalla joitakin osia, ettei basso päristäisi takaluukkua kuin mopoautoissa konsanaan...

20.09.2012

No nyt on etujarrutkin laitettu toimimaan. Vaikka paikoillaan ovat uudet levyt ja palat, painuu poljin edelleenkin aika syvään... ei muuksi muutu pumpaamalla tms. Pitää miettiä esim polkimen säätämistä tms...

Lisäksi ähl... siis edellisten omistajien ropeloima lämmityslaitteen säädin piti vaihtaa. Se olikin melkoinen remontti, sillä neljä vaijeria piti saada pelaamaan jotenkin yhteen (sopivan kireällä) , jonka jälkeen saattoi rakentaa taustavalohässäkän, korjata tupakansytyttimen taustavalon (piti kolvata jne) ja tehdä tämä kaikki tilassa, johon kaksi kättä ei kunnolla edes sovi.

No tulihan lusittua sekin remontti.

Nyt säätimet kääntyvä, puhallin huutaa ja taustavalot palavat. Ongelmaksi jäi vain tuulilasin huurteenpoiston ja muunkin ilmanvaihdon onneton teho. Puhallin kyllä pöhisee, mutta ilmavirtaus on tyyliin "lehmän henkäys". Jossain siis ei ilma virtaa riittävästi. Aloitan jatkotutkiskelut kokeilemalla toista puhallinmoottoria ja tarkastamalla ilma-kanavat, mitkä nyt tiedän ja joihin käsiksi pääsen.

Sitten vielä listaa niistä "pikkujutuista" ennen katsastusta...

Pientä koeajoa kotikadulla...

08.10.2012

Lopultakin jäi aikaa katsastaa sitä "lehmänhenkäykseksi" kutsumaani sisäpuhaltimen toimintaa. VAG-arenalta sain arvokkaita komentteja vian paikallistamiseksi. Täytyy tunnustaan, että volkkari-forumilla on varsin asiallisia kommentoijia ja paljon merkkikohtaista kokemusta - siitä kiitos teille kaikille kertaalleen.

Vaihtamani kojelaudan läämönsäädiyksikkö ei säätänyt riittävästi sisäilmantuloläppää, jolloin puhaltimen ilma jäi jonnekin matkalle, eikä tullut ulos suulakkeista... nyt tämäkin on korjattu ja mieli hyvä, ettei tarvinnut purkaa koko kojelautaa. Se kun olisi ollut painajainen tässä vaiheessa vuotta, sillä autotallimme valaistus ja mikä tahaansa keinovalaistus on kehnoa kun pelataan ahtaissa tiloissa.

Yksi hauska juttu pitää vielä mainita. Koetan pitää huusjollin ja pihankin siistinä. Siihen ideaan istuu hirveän huonosti varaosaauto, joka nyttemmin alkaa jo uppomaan märkään nurmikkoon...

Juttu on yksinkertainen; sulovilenit, eli kun halvalalla sai.

Eräs virolainen kaveri asui täälläpäin Suomea ja oli kyllästynyt käynnistymättömään Ventoonsa... naapuritkin siitä jo huomauttelivat... Osuin pikkusumman kanssa paikalle ja niin Vento vaihtoi omistajaansa. Auton sijoitin kuitenkin autotallin taakse, ettei emäntä ja naapurit ala naputtamaan. Tämä auto on viron-kilpinen, joten menee puhtaasti varaosiksi, vaikka onkin omaamme pari vuotta tuoreempi ja alkujaan paremmin varustettu; mm originaali kattoluukku ja ABS-jarrut ovat tämän auton (siis minulle turhia) varusteita. Nyttemmin auto on jo purkautunut lähes täysin ja joitakin meille turhia osia myytykin. Moottorin ajattelin ottaa talteen "varmuuden vuoksi", mutta se tarvii vähän lihasvoimaa ja nostolaitteita, joten niiden lainaaminen sanelee lopun auton siirtymisen pihasta Kuusakosken kuormaan. Nyt ei pitäisi olla osista pulaa ja jos joku tämän palstan lukijoista tarvitsee osia, käykääpä katsomassa VAG-arenan tai nettivaraosan sivuja.

Syksyn mittaan olisi tarkoitus hioda ja maalauttaa nuo kesärengaskäyttöön tarkoitetut BBS:t siisteiksi ja sitten hommata uudet renkaat odottamaan kevättä. Aikaisemmin kertomani talvirenkaat ovat nyt valmiina vanteillaan odottamassa käyttöönottoa. Suosin kotimaisia ja nastallisia talvirenkaita, jotta teini ei ainakaan siksi olisi heti metsähallituksen puolella.

11.10.2012

Katsastuspäivä !!!

Vento käynnistyi nöyrästi aamulla tallissa ja siitä alkoi matka kohti katsastusta.

Tien päällä taas !!!

Vento meni vielä kerran peltipajalle, sillä aikaisemmin hyväksi todettu oikean puolen helmapelti otti itseensä kun tunkkasin sitä originaalitunkilla... siis syytä oli korjatakin.

Ihan halpaa se peltiheikin homma ei ole, sillä Venton hitsaukset ovat tässä vaiheessa maksaneet n 600€ - joko auto on ollut mätä tai kaverilla liksa kohdallaan :)

Katsastuskonttorilla meinasi kylmä hiki nousta kun jarrutesterin neulat nousivat vähän eri tahtiin. Onneksi oltiin sentään toleransseissa. Pakokaasut, valot , turvalaitteet, pohja ja monet muut asiat olivat oikien hyvin. Aika hyvin olimme onnistuneet projektissamme.

Mutta tulihan se hylsy sieltä kuitenkin; vasemman etujarrun letku oli hapertunut ja menee vaihtoon.  Tämä oli ainoa suoranainen hylkäävä tekijä. Lisäksi katsastaja huomautti taka-akselin tukikumien olevan tiensä päässä, joten nekin olisi alustan tukevuuden ja ajomukavuuden nimissä hyvä vaihtaa.

Uusintakatsastus on sitten jossain vaiheessa kuukauden sisällä. Silloin myös alustasarjan vuoksi tehdään muutoskatsastus.

Loppujen lopuksi olemme kummatkin huojentuneita ettei autosta löytynyt suurempia puutteita tai kalliita korjattavia kohtia. Pitää muistaa, että projektin päähenkilöt ovat kännykkäinssi ja hänen lukiolainen poikansa, eikä mitään autoalan taitajia.

Luonnollisesti kaikkea pientä jää laitettavaksi - tämä auto on kuin vanha omakotitalo; rakas ja kuitenkin koko aika työtä ja ylläpitoa vaativa.

08.12.2012

Jarruputken ja jaruletkun vaihto korjaamolla just ennen näyttöä katsastuskonttorilla.

Koetin hylsyn aiheuttaneen jarruletkun vaihtoa kotioloissa, mutta liitokset olivat niin kovasti kiinni ja olisivat tarvinneet erikoistyökaluja, joten päätin luopua leikistä ennenkuin jotain hajoaa peruuttamattomasti.

Eikun Motonetista ostetut osat mukanani (15€) kurvasin katsastuskonttoria ennen korjaamolle, jossa osat vaihtuivat vikkelästi ja sitten konttorille.

Jarruletkun näyttö oli pikkujuttu, mutta alustasarjan muutoskatsastus oli jo sitten kimurantimpi juttu; ensimäisellä katsastusinssillä ei ollut pätevyyttä muutoskatsastuksiin.. noh, seuraavalla oli, mutta sitten mietittiin sitä madalluksen määrää... Onneksi olin varustautunut selkeällä kuvalla, jossa oli sekä AGB-738 että vakioauto vierekkäin, sekä taulukossa selkeästi erot. Se kelpasi ja päästiin kirjaamaan muutosta. Nyt kuvaan tulivat inssin toiset asiakkaat, jotka kiilasivat edelleni politikoimaan...siinä sitä sitten lippis vinossa ja kumpparit kurassa mietittiin jotain ihme viritystä... ja meikäläinen odottaa kärsivällisesti. Eihän siinä muuten mitään, mutta mulla oli työpäivä päällä, eikä olisi aikaa ihan kaikelle viivästyksille... jeesus, kun otti yksinkertainen asia aikaa !!!

Homma luonnollisesti ei ollut ilmainen; 55€ tuosta työstä - no meni siihen melkein tunti aikaakin.

Nyt kuitenkin Ventossa on tuore leima ja talvirenkaatkin alla :)

Kuvassa Vento tänä aamuna Salon katsastuskonttorin edustalla odottamassa korjaamolle menoaan.

Leimalle matkalla aamuhämärissä

04.01.2013

Tuomas- poikamme synttäripäivä, joka alkoi autonajokortin kirjallisella kokeella. Koe meni läpi 11 minuutissa - hiukka säikäytti kun sälli tuli melkein saman tien sieltä huoneesta pois.

No hyvä homma - eivät isän opit ihan hukkaan olleet menneet.

Iltapäivällä oli vuorossa inssiajo, ja sekin meni läpi !!!

Nyt oli sitten kuskilla lisenssi - ei kun Venton paperit kuntoon ja kokeilemaan omaa autoa.

Niiin se nuori mies hävisi Salon iltahämärään Ventollaan... isän varovaisten saatesanojen myötä. Pari kertaa kyselin statusta tekstareilla ja hyvin tuntui menevän....

... kunnes...

... Venton ohjaus oli alkanut muuttua kankeaksi.

Siihen ei viitsitty paneutua illalla, kun vuorokausi oli jo vaihtunut lauantaiksi.

Lauantaiaamuna huomasimme, että ohjaustehostimen pumpun kyljestä oli irronnut metallinen putki, joka roikkui irrallaan ja nesteet jossain tantereella... no sitä sitten tutkimaan ja tutkitaan edelleenkin... saattaa olla, että menee koko ohjaustehostin uusiksi, kun putkea ei taida saada kiinni enää (ei ole kierteitä tms vaan joku outo stefa-hässäkkä).

No, teinin piti tyytyä ruotsinrautaa tässä alussa.

Mutta tämän auton kanssa ei luovuteta !!! - kyllä pian tehostaa, keinolla tai toisella. Jos ei muuten niin punttisalille :)

Naapurin valoisassa ja lämpöisessä tallissa vietettyjen tuntien jälkeen ohjaustehostimen pumppu vaihtui ja ongelma (fingers crossed) poistui... Nyt on kilometrejä kertynyt kymmeniä ilman uusia murheita - heh heh...

Maaliskuu 2013

Hyvinhän tuo on Wokkelo ruputtanut mennä näitä paikallisia ajoja sittemmin kun saimme sen ohjaustehostimen toimimaan. Lämmityslaite pukkaa vain kuumaa, kun aikaisemmin säätämäni vaijerit eivät oikein pidä kutiaan. Suomen pakkasissa sillä ei juuri nyt ole merkitystä, mutta kevään mittaan siihen pitää paneutua.

Kesärenkaiden BBS-vanteet päätyivät jossain vaiheessa maalaamolle. Pitäisi kysellä niitä sielä jossain vaiheessa, jotta pääsisimme rengastamaan ne kevättä varten.

Talven mittaan Venton lukot ovat muistuttaneet ominaisuuksistaan jäätymällä säännollisesti, joten jossain vaiheessa voisi ottaa ovipahvit auki kertalleen ja voidella lukkopesien lisksi mekanismit, jotta vastaavalta vältyttäisiin seuraavina kylminä. Saman voi tehdä sille punaisellekin Ventolle, jonka remonttia voi seurata tuon toisen alasivun kautta.

Tätä kirjoitellessa olen ihan toiselle puolella maapalloa jo useampaan kertaan, joten toivoa sopii, että Wokkelo pelaa siellä koti-Suomen kylmissä.

Kotiinpaluun jälkeen oli aika investoida tuleviin suvitassuihin... Kuva otettu Pääsiäisen alla suihkunraikkasta Ventosta. Taustalla hupun alla punainen Vento odottelee vuoroaan.

Kesärengaskautta odotellessa

Nyt vain kaivataan sitä kevättä - niinkuin varmaan miljoonat muutkin suomalaiset.

Siitä huolimatta peruspesut onnistuvat jo pihassa, vaikka hiukkasen liukasta hommaa se vielä onkin...

14.04.2013

Pientä päivitystä kevään koettaessa.

Projektin alussa tämän auton moottori+vaihteisto oli mielestämme niin hyvässä kunnossa, että sille riitti pelkkä perushuolto öljyineen, suodattimineen ja säätöineen. No, näin pitkälle päästiin, ennenkuin seuraava "haaste" kohtasi.

Peijakkaan kytkin keksi pehmetä sutivaan kuntoon. Rauhallisessa ajossa kytkin pitää ihan kiitettävästi, tosin ottaa kovin ylhäältä. Maantiellä vauhdissa antaessa kaasua, vain kierrokset ja kuskin verenpaine (=kustannukset) nousevat, mutta meno ei siitä sen kummemmaksi muutukaan...

Tällaiset mekaniikka-harjoitukset tahtovat olla vähän haastavia minunlaiselleni sunnuntaimekanikolle, joten taitaa olla nöyrtymisen paikka pyytää apuja oman tallin ulkopuolelta... Taas vanhusten Volvo-kanta pelastaa teinin pahimmalta pulalta, mutta pitäähän se auto jossain välissä kuntoon saada. Pelastukseksi taitaa nyt saapua puolituttu "naapurin kaveri", vaikka silloinkin kustannukset noisevat varmaan kaksikertaisiksi auton alkuperäiseen hankintahintaan verrattuna.

No, tämän voisi kuitata jutun alussa todetuin sanoin; "eihän tässä mitään taloudellista järkeä olkaan" :)

Lähipäivinä tiedetään, kuinka remppa etenee ja mitä sieltä pellin alta vastaan tulee.

16.04.2013

Nyt ottaa kytkin kunnolla taas.Uutta osaa tulivat kytkinlevy, paineasetelma ja painelaakeri sekä muutama stefa sekä vaihdelaatikon öljyt, jotka kuulemma vaihtuivat "siinä samalla".

Kytkin oli "sinertävä" eli joku aikaisemmista kuskeista oli arvatenkin makuuttanut kytkinjalkaansa polkimella, koska kytkin oli niin kovasti luistanut. Samoin vaihdelaatikon öljyt olivat aika mustaa tavaraa...milloin lie vaihdetut, josko koskaan.

Paluumatkalla tankkasimme autoon uudenlaista menovettä; E85:sta.

E85:sta tankkiin...

On kerrottu VW perusmoottoreiden kulkevan kiitettävästi tälläkin menovedellä, kun suhde perinteiseen bensaan on jossain 30% seutuvilla. Seurataanpa sitten kuinka kone käy ja meno maistuu...

29.04.2013

Muutama sata kilometriä myöhemmin oli syytä palata takaisin E10:iin, sillä aamukäynnistykset olivat aika riipaisevaa kuultavaa, kun volkkaria ei oikein kiinnostanut lähteä käymään kunnolla. Palanemme astialle alkoholin suhteen (siis poltoaineen) tiimoilta sitten kesälämpöisillä.

Meno ja menovesi ovat maistuneet sittemmin. Lämppäri on se seuraava huollonkohde sitten aikanaan. Lämppärin sisäyksikkö taitaa vuotaa, kun glygoli haisee koneen lämmetessä ja lattiamatto on tuntunut kostealta - elikkä aika iso remppa kojelaudan irroittamisine kaikkineen... se sitten jossain vaiheessa.

Nyt autorintamalla paneudun siihen punaiseen Ventoon ja siihenkin aika kehnosti,sillä kevät, puutarhatyöt ja lasten harrastukset työn ohessa jättävät suhteellisen vähän aikaa.

Lukaiskaapa "punaista ventoa" välillä.

02.05.2013

Vuosikatsastuksen aika.

Ventolla ei ole ajettu kuin muutama tuhat kilometriä viime vuoden lopulla tehdyn katsastuksen jälkeen, joten mitään erityistä nyt ei pitäisi olla odotettavissakaan, mutta eihän näistä vanhoista autoista koskaan tiedä...

Reippain mielin Salon A-katsastukselle ja leimahan sielä tulla tupsahti !

Jarrut, alustarakenteet, päästöt, valot, kori ja muut osa-alueet menivät läpi huomautuksitta. Ainoa kommentti oli, että käsijarrun kahva voisi ottaa alempaa kiinni... No se on onneksi vain ihan säätöhomma. Hassua oli myös, että aikeisemmin kuluneiksi todetut taka-akselin kumipuslat olivatkin "kuntoutuneet", niin että asiasta kysyttäessä ei ollutkaan tarvetta niitä vaihtaa, vaan kommentti oli, että "pahempiakin on läpäissyt" - kiva huomio !

Onnistuneen katsastuksen kunniaksi vaihdoimme autoon uudet öljyt, sillä tuo 400tkm veivattu moottori on vähän hupa Mobilin 5W15 öljyille... katsotaanpa miten astetta järeämmät Castrolit toimivat.

Ja matka jatkuu...

03.07.2013

Harrasteautotapahtuma Salon torilla.

Osallistuimme vuosittaiseen vapaamuotoiseen harrasteautotapahtumaan Salossa.

Tänäkin vuonna Salon tori täyttyi jos minkäkinlaisista kulkimista aina Ladoista ja Zetoreista E-typen Jaguariin ja jenkki-muskeleihin - siellä joukossa sitten Ventomme yhtenä Young-timerina.

Ilahduttavaa oli huomata joidenkin tutustuneen tähän forumiin aikaisemmin ja tunnistivat Venton sen nähdessään. Monia kiinnosti niin auto teknisesti kuin sen värikkäät käänteetkin.

Ohessa pari kuvaa näyttelykuntoiseksi puunatusta Ventosta kotipihassa ja "in action".

Salossa toritapahtumassa heinäkuussa 2013

 

01.08.2013

Ihan vain pientä päivitystä.

Sininen Vento on kulkenut ihan kunnialla kesän mittaan. Tuomas on itse maksanut bensansa ja se arvatenkin on ajoittain rajoittanut kilometrien kertymistä, kun kesätienesteistä saatavat pennoset ovat rajalliset; "bensahan on vaan aika kallista ja tämä Volkkari vie sitä aika paljon" - oli pojan kommentti joku aika sitten.

Kuten aikaisemmin kerroin, moottorin lämpötilat seilasivat ja usein lämpömittarin lukema meni yli puolenvälin, joka tarkoittaa 90+ astetta... Termostaatin vaihto oli se ensimmäinen toimenpide, mitä ajateltiin kokeilla. Volkkarissa termostaatti on vähän hankalassa paikassa moottorin etureunalla ohjaustehostimen ja vesipumpun alla... eli alakautta käsiksi ja muitakin osia irrotellen kävi korjaajan tie. Avuksi koko tässä rumbassa tuli Tuomaksen hyvä kaveri, Valtteri, jolla on puitteet ja henkilökohtaista taitoa jos minkäkinlaiseen remonttiin.

Termostaatin vaihdon jälkeen uudet nesteet sisään ja järjestelmää ilmaamaan... koeajolla lämmöt nousivat tosi rivakasti ja kone meinasi keittää hyvinkin pian. Voi kelju - mikä nyt avuksi... onko koneessa sittenkin joku fataalimpi vika kuin pelkkä termari... ?

Eli nyt tulee taas yksi VW- opetus. Kannattaa ilmata jäähdytysjärjestelmä huolella ja huolehtia, että jäähdytysjärjestelmä on paineistettu = paisuntasäiliön korkki on ihan oikeasti kiinnikierretty ja siinä on tiivisteet kunnossa. Sillä tavoin vedenkierto toimii oikeasti.

Kun tämä oli hoksattu, alkoivat lämpötilat rahoittua ja nyt mennään jossain 70+ asteetta eli selkeästi alle puolenvälin mittarin asteikolla - vähän niinkuin uutena :)

Joo... tiedetään; ei tieliikenteeseen...eikä talven yli...

15.11.2013

400tkm rajapyykki meni vaivihkaa rikki !

Nyt marraskuussa mittarissa on tarkalleen 401500 tkm.

Eipä ole varmaan koskaan kesärenkaat olleet alla näin myöhään... :)

Vento taas kerran pesun jälkeen - nyt 15.11.2013 vielä kesärenkain.

 Auto on palvellut koko kesän ja syksyn varsin sinnikkäästi ja ilman suurempia murheita.Koska auto on kuitenkin reipas parikymppinen, on kaikenlaista huollettavaa ja korjattavaa listalla, vaikkei se menoa keskeyttäisikään.

Loppuvuoden mittaan on tarkoitus uusia bensatankin kiinnityspannat, paikata aivan pienenpieni ruostereikä helmassa ennenkuin se alkaa kasvaa ongelmaksi. Myös jarrut tarkastetaan ennen katsastusta sekä viime katsastuksessa ihmearvoja aiheuttanut pakoputken keskiosan liitos pitää ottaa auki ja tiivistää paremmin; pysyy mölyt matalammalla ja päästöarvot miellyttävät katsastusinssiä enemmän.

04.01.2014

Ensimmäinen vuosi takana.

Mittariin on kertynyt aika tarkkaan 10 000km, joka on ihan kohtuullinen määrä paikallista koulu-ja kesätyöajoa. Tuomaksen pidemmät harkka-ajot on ajettu suosiolla luotattavammilla ja polttoainetaoudellisemmilla diesel-Volvoilla. Vento on mennä ruputtanut entiseen tahtiin, eli lievästi käynnistyksessä savua pölläyttäen ja käynnistyen vasta jonkinlaisen sahauksen jälkeen. Mitään kolhuja tai muita liikennevahinkoja ei ole onneksi tapahtunut.

Tästä jatketaan kohti kevättä ja katsastusta, jota varten onkin noita pikkujuttuja korjattaviksi kuten yllä olen maininnut.

13.02.2014

Abi-autona... Vento kuskasi isäntänsä ohella muitakin abeja koululta toiselle.
Kuvassa ei ole näkyvissä niitä sinisiä irtovilkkuja...
Onneksi teipit irtosivat tuoreeltaan :)

Pääsiäinen 2014:

Tuleva katsastus edelyttää varmasti toimenpiteitä. Etujarrut ovat sen ajan - lähemmäs puolitoista vuotta - mitä auto on ollut uudelleen liikenteessä, aika epätasaisesti johtuen aikaisemman omistajan vaihtamasta kuskin pyörän navasta. Auton etupyörien navat ovat erilaiset ja siitä johtuen myös jarrusatulat ja levyt poikkeavat hukan toisistaan.

On auto sentään katsastuksen läpäissyt, mutta selkeä ero noissa jarruissa on.

Myös Vw:den vanhuuden tyyppivika on tehottomaksi väljistyvä käsijarru.

Nyt olisi tarkoitus päivittää jarrut uusiksi ja samalla vaihtaa myös pyörien laakerit,

kun kerran on paikat auki.

Tässä vaiheessa takapyörän laakerit vaihdettu ja takajarrut rakennettu kokonaan uusista osista.
Etupää on taas aiva auki. Sinne tulevat uutta vastaavat navat, jarrulevyt, satulat ja palat.

24.04.2014

Nyt on joka kulmassa uudet laakerit ja uudet jarrut.

Katsastuksen koettaessa purin keulalta lisävalopatterin, ettei tarvitse selitellä inssille liikoja.

Pohjaa ja moottoria tarkastellessa täytyy todeta, ettei ne mittariin kertyneet rapiat 400 tuhatta ajokilometriä ole ihan ilmaiseksi tulleet... pohja on kolhuilla pakoputki tanakasti ruosteessa ja moottorikin valuttaa vähän nesteitään.

Eli monenlaista pikkujuttua olisi virityksessä, jos vaan ryhtyisi tekemään.

Noh, näillä mennään katsastukseen - katsotaan mitä he sitten sanovatkaan...

12.05.2014

Vuosikatsastus.

Jarrurempan jälkeen ei niissä ollut juuri huomauttamista. Samoin toimivat valot, äänimerkit ja muut. Päästömittauksissakin tuo 406tkm ajettu moottori alitti vaadittavat rajat, vaikka kyllähän ne ajetut kilometrit alkavat jo näkyä.

Sitten tuli se niitti; RUOSTETTA !!!

Kas kummaa - siis ei mikään ihme - ruostetta sinällään siistin massauksen alla.

Taka-akselin etupuolella oli ruostetta sen verran että hetken pohjaa taottuaan alkoi sinne reikäkin tulla. Joo, en sano mitään noista katsastusinssin otteista, mutta kyllä rutina ja pauke oli aika kovaa... Pitäähän se karies poistaa, eli taas tulee paja ja nosturi tutuiksi.

Onneksi on kuukausi ajoaikaa...

06.06.2014

Nyt on ruosteet korjattu ja Vento taas tuoreessa leimassa.

Niin se vain Vento mennä ruputtaa päivästä ja kilometristä toiseen... reilut 407 tuhatta mittarissaan.

Ohessa vähän harvinaisempi otos; tämä lentäjänalle on kulkenut Tuomaksen mukana hänen lapsuudestaan ja nämä reilut puolitoista vuotta se on kököttänyt sinisen Venton takapenkillä. Nahkatakki on jo halkeilut ja lentäjälasit ovat kadonneet jonnekin vuosien saatossa, mutta pilotti se on vieläkin :)

Tuohon nalleen liittyen...

Lentäjänalle takapenkillä

Venton ajot on kohta ajettu - joksikin aikaa... Paikalla tauko !

Heti Tuomaksen YO-juhlien jälkeen posti toi mieluisen kirjekuoren;

Ilmavoimat ja Tikkakoski kutsuu nuorta miestä vuoden mittaiseen varusmiespalvelukseen

- ainakin vuodeksi, sanotaan nyt tässä vaiheessa.

Tämä oli hänen tavoitteenaankin, mutta lähdön nopeus yllätti; palvelukseenastuminen on heti heinäkuun alussa, joten hyvin ansaittu kesätyö ja monet muut suunnitellut jutut jäävät valitettavasti kesken.

Kaikkiaan hyvä niin ja mitä parasta; ilmavoimat olivat Tuomaksen ensisijainen toive, johon satsattiin useaan otteeseen kevään mittaan pääsykokeiden ja testien tiimoilta.

No, mitäs Ventolle...? taitaa olla AGB:lle "paikalla tauko" edessä.

Vaikka Vento olisinkin hyvässä käyttökunnossa, on matka Salosta Tikkakoskelle - Jyväskylän pohjoispuolelle kaikkiaan reilut 300 km / siivu, joten siinä menisi sekä bensaa, että aikaa... Taitaa seuraava vuosi muodostua siniselle Ventolle aika rauhalliseksi ja Tuomaksen kulkemisen korvaavat julkiset kulkuneuvot sekä lomilla vanhusten Volvot...

Uusi lentäjänalle

Eli Vento menee pian seisontaan ja sinä aikana sitä huolletaan ja herkistellään sen verran ettei paikat ihan jumita. Voihan olla, että isäs sormia syyhyttää pikkasen "korjailla" AGB-tä vähän sieltä täältä...

07.07.2014

Nyt se päivä sitten koitti.Auto ilman isäntää.

Isäntä läksi ilmavoimien sinisiin (ei siis armeijan harmaisiin).

Lupasin nuorelle miehelle, että pidän Ventoa vetreänä ja virittelen sen mitä nyt raaskin ja kehtaan.

Ensiksi kuluja hillitäkseni laitoin auton seisontaan.

Seuraavaksi vuorossa oli "sisustus; pura ja asenna" - eli kuinka Venton sisustus puretaan lattiamatoista kiintokalusteiden ja penkkien kautta ovipaneleihin ja jopa sisäkattoon saakka.

Purkutyö kesti kolmisen tuntia - uuden ("valkoisesta Ventosta"otettu originaalisininen) palauttaminen paikoilleen, asentamalla mm uusi kattoverhous ja etuturvavyöt, kestikin sitten viitisen tuntia.

Pikkasen pukkasi soija pintaan näillä helteillä (+29 varjossa), mutta tulihan siitä sitten valmis.

Ohessa kuva puretusta - ja nyt ehdottoman joutilaasta - "mustasta" sisustuksesta, jonka käräsin kaatopaikalle vähän pitkin hampain, kun sinällään siistit osat eivät kelvanneet kellekään edes ilmaiseksi.

Seuraavana päivänä oli sitten vuorossa kunnollinen moottoritilan ja ulkopinnan pesu sekä vahaus. Nyt vain huppu päälle ja huilaamaan.

Siinä olisi hyvä ja ehjä sisustus jollekin Vw- immeiselle...

Elokuu 2014

Armeijan aikaansaamaa huilinkia on kestänyt pari kuukautta.

Kokeilin käynnistää auton ja pienen sahauksen ja aika tiukan savupölläytyksen jälkeen se heräsikin eloon. Suojaksi ole hommannut kevyet muovihuput, niin kummatkaan autot eivät pölyynny turhaan.

Ohessa on myös "valkoisesta Ventosta" irroitettu moottori+vaihteisto yhdistelmä siistittynä odottamassa nokkahihnan vaihtoa ja sittemmin asennusta "sinisen Venton" voimanlähteeksi.

Hörpötihörpöti... kyllä se käy kun oikein sahaa... :)

Ventot huputettuina

1.8 litrainen Vw:n ABS-moottori vaihteistoineen ja apulaitteineen siirtyy
seuraavaksi "sinisen Venton" paljon kokeneen moottorin tilalle.

Vento- trio verryttelee viimeistä kertaa ulkosalla.Sitten talliin talveksi hupun alle.
Vieressä kartano-Volvo on jo huputettuna. Se saa tyytyä ulkosäilytykseen.
Sittemmin vasemmanpuoleisin, harmaa Vento myytiin pois.

Marraskuu 2014

Tuomaksen käydessä lomillaan oli aina silloin tällöin tapana käynnistää Ventot ja kokeilla, että kaikki toimii. Näin tälläkin kertaa,mutta nyt mukaan tuli ihan uusi ulottuvuus, ei niin mukan sellainen...

Hetki käynnistyksen jälkeen sininen Vento oli täysi höyryä ja keskikonsolin juuresta lorisi glygolit lattialle - Schade sanois Saksalainen tähän nyt !

Eli se aikaisemmin glygolille haiskahtanut lämppärin kenno laukesi sitten oikein kunnolla.

Voi sitä ketutuksen määrää, kun tajusimme, että glygolilla ei tullut kyllästetyksi vain lattiamattoja vaan koko kojelaudan sisus kaikkine johtoineen ui punaisessa tahmeassa nesteessä... siinä alkoi audiotkin katoamaan stereoista.

Eikun moottori sammuksiin ja miettimään... remppahan tässä on edessä, ei voi mitään !

Sitten kun mukaan lisätään tuo 420tkm veivattu moottorin aiottu vaihto, aletaankin olemaan taas äärimmäisten ilmiöiden äärellä - onks tässä mitään järkeä. No, oli järkee tai ei, eikun ruuvarit esiin, purkamaan  ja säätämään.

Näin se juttu jatkuu taas.

28-29.11.2014

Vetäisimme Venton tutulle pajalle, jossa innokkaat kaverit odottivatkin työkalut tanassa.

Olin heittänyt vaihtomoottorin sinne jo aikaisemmin, joten remppa alkoi vaihtomoottorin nokkahihnan vaihdolla; se kun on näin irralliseen moottoriin helppo asentaa.

Lisäksi koneeseen vaihdettiin tulpat, suodattimet jne...

Vaihtomoottori asennustelineessä

Samaan aikaan me muut hääräsimme Venton keulan seutuvilla purkaen kaiken kaiken ylimääräisen ulostuvan moottorin tieltä. Tähän hommaan meni vain reilu tunti aikaa.

Sitten alkoi alkuperäisen moottorin viimeiset hetket. Pulttipyssy paukutti ja liittimet ja letkut aukesivat. Lopulta hyvin palvellut ABS-moottori kolahteli ja keinahteli nosturin nokassa pois paikoiltaan, jonne se asennettiin Vw:n tehtailla yli 22 vuotta sitten.

Keulan ulko-osat ja jäähdytin poistettuna

Joka liitin ja putki irti... joohan

Tyhjää täys - mutta ei ollut pitkään

Uusi moottori, josta on parempikin kuva aikaisemmin tällä sivulla, asettui tosi kivasti paikoilleen. Asentamista tietenkin nopeutti se, että samassa paketissa olivat vaihdelaatikko ja jopa vetonivelet kiinni.

Aivan uskomattomasti uusi moottori pärähti käymään vain reilut kolme (3) tuntia urakan aloittamista !!!

Ensimmäinen remppailta päättyi Venton palatessa pyörilleen. Kytkinvaijerin säätö ja keulan kasaaminen sentään jätettiin seuraavalle päivälle, niinkuin myös se pahempi remppa; kojaludan purkaminen uuden lämppärinkennon asentamiseksi.

Seuraavana iltana oli sitten vuorossa vuotavan lämppärikennon uusiminen.

Näissä Volkkareissa - kuten lähes kaikissa nykyaikaisissa autoissa - se sijaitsee kaikkein vaikeimmassa paikassa koko autossa; kojelaudan uumenissa.

Eli tämä remppa tarkoittaa koko kojelaudan purkamista pois tieltä. Se on sen luokan operaziooni, että jos työstä joutuisi maksamaan edes puolet korjaamotuntihinnasta, kulut ylittäisivät auton realiarvon...

Noh, purkamiseen meni kolmisen tuntia... sitten puhdistettiin kastuneita johtosarjoja ja poistettiin läpimärkiä superlooneja. Lopulta lämppärinrunkokin antautui ja saatiin siirrettyä pois paikoiltaan. Silloin vahingon koko karmeus paljastui; lämppärinkenno oli käytännössä haljennut ja kaikki pillit olivat auki yläpäästään ja purskutti jäähdytysnestettä ympäri kojelaudan sisustaa... että näin !

Se on vähän sama kuin ihmisen sydämestä olisi kaikki laskimot irronneet...

Tässä vaiheessa muovinen kojelauta oli jo poistettu

Massiivinen muovinen lämppäri olikin sitten jo haastava, kun tilaa ei oikein ollut...

Tästä se palikka ratkesi... voi kelju sitä glygolin määrää väärässä paikassa...

Tuomaksen ja kavereidensa äheltäessä auton sisällä, minä rustasin Venton keulan uudelleen kasaan. Samalla myös se älyttömännäköinen lisävalopatteri palasi nokalle, kas kun auton omistaja ajatteli ottaa Venton käyttöönsä ja viedä sen uuteen palveluspaikkaansa, Rovaniemelle. Siellä sitä valoa varmaan tarvittaisiinkin.

Mutta sitä ennen Venton kojelauta pitää saada päätökseen ja monet muut pikkupalikat paikolleen. Etupyörien kulmat pitää säädättää suoraan ja ties mitä...

13.12.2014

Viikonloppulomilla päätimme palata Venton kimppuun.

Tässä välissä olivat turha glygolihuurut jo haihtuneet. Nyt sitten asensimme kaikki puuttuvat kojalaudan palikat paikoilleen. Jäähdytysnesteen täyttäminen oli oma, tarkka juttunsa, ettei uuteen lämppärin kennoon olisi jäänyt ilmalukkoja. Koekäytössä kaikki tuntui pelaavan mainiosti, joten uskalsimme muutaman kilometrin mittaiselle koeajolle, jossa ei oikeastaan tullut ilmi mitään muuta kuin uuden jäähdyttimen mukana vaihtuneen keulapalan aiheuttama säätövirhe valoissa ja tiedossaoleva eturenkaiden säätötarve, joka ilmeni kantikkaana ajokäytöksenä (sen vuoksihan kesäeturenkaat kuluivat käytännössä piloille).

Poppi alkio soimaan, kone kävi kunnolla, lämpöä tuli kaikista suulakkeista, niinikuin kuuluikin, kaikki valot, vilkut ja sähköt pelasivat jälleen. Hieno homma !!!

Nyt vain uusi Boschin akku paikalleen ja talvirenkaat alle ja eikun kotia kohti.

Vielä jotain jäi odottamaan joululomaa; nosturipaikan ollessa varattuna, ei lohkolämmitimen johdotusta voitu asentaa. Samoin mielestäni liian alas säädetty etujousitus olisi hyvä saada vähän lähemmäs "vaakatasoa" ja jotain tällaista pientä... niistä sitten lisää joulun aikaan viimeistään.

23.12.2014

Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta kaikille !

Helmikuu 2015.

Rovaniemen ja Salon väliä matkustaa vain itse omistaja. Venton seisontaa päätettiin jatkaa, sillä varusmiespaikkakunnalla ei olisi autolle ollut kuitenkaan kovin paljoa käyttöä.

Hyvä niin, huilikoon tallissa muiden projektien kanssa.

Tuomaksen huomio on nyt Horneteissa ja hyvä niin !

Silloin tällöin olemme päräyttäneet sen käymään ihan virkeänä pitämisen ilosta.

Lisävalopatteri poistui paikoiltaan (keväällä on kuitenkin katsastus edessä) ja ajovalot päivittyivät tuimemmiksi tuijottimiksi - Slamitin poistomyyntiä ei voinut ohittaa ostamatta "jotain pientä" :)

Enkelinsilmät sieltä katselevat vaihteeksi.

Sinisen Venton huilitauko jatkuu vaan...
Punainen Vento lähtee lopullisiin alustan parannuksiin ja
Punainen pikku-Datsun on vuorostaan ajossa...

Elokuu 2015

Sininen Vento on nyt ollut reilun vuoden pois aktiivisesta ajosta.

Tuomaksen armeija-aika on takana ja aika siirtyä uusien haasteiden pariin;

opiskelut ja muuttaminen toiselle paikkakunnalle voisivat vaatia Venton herättämistä henkiin.

Niinpä käynnistelemään ja kurvailemaan. Leima tälle autolle jo jo vanhentunut, joten katsastuskonttorin kautta käy tämän auton uusin tuleminen.

"Vento-viikonloppuna" kävimme autoa läpi yleisellä tasolla, mutta myös tarkastimme JOM´n alustasarjan etuiskareiden kiinnityksen, sillä siellä oli jotain ihme klappia.

Syykin selvisi pyöränripustusta purettaessa; iskunvaimentimien yläpään laakerit olivat aivan loppu. Onneksi viikonloppuna remppatallin pihapiiristä löytyi elintenluovuttaja-autoja ja niillä osilla sitten saimmekin auton taas nippuun.

Viimetalvisesta lämppärinkennorempasta jäi joitakin juttuja viimeistelemättä ja nyt valoisassa ja lämpimässä ulkoilmassa ne on hyvä saattaa loppuun.

25.08.2015

Sinisen Venton katsastuksen vuoro.

Vaikka päästöissä olikin hiukkasen heiluntaa, niin läpihän se meni tämäkin Vento katsastuksesta. Arvatenkin seisominen on näiden päästöarvojen taustalla...

Nosturilla näin, että eipä ne helmat enää ihan sileät ole... taitaisi olla hyvä tempaista ne hiomakoneella puhtaiksi ja katsoa, josko tarviisi tehdä jotain ennenkuin menee ihan läpi asti.

Myös JOM´n alustasarja on aika kauhea niin ajaa kuin luotettavuudeltaan; renkaiden kulmia ei voinut edelleenkään säätää, kun iskari heiluu liikaa - vaikka se varta vasten purettiin ja kirisettiin.

Voisipa olla viisainta pultata paikoilleen kunnolla kiinteät jouset ja uudet iskarit...

Toistaiseksi seisonta-aika jatkuu ja nämä jutut olisi hyvä laittaa kuntoon, ennenkuin moottoripyöräilykausi päättyy ja Vento joutuu tositoimiin.

Lokakuussa 2015 alle pultattiin Eibachin jouset ja uudet iskarit. Sitten vain ohjauskulmien säätö ja avot; taas tie kutsuu veteraania...

... niin ja taas ne hirveet rekkavalot nokalle... kyllä ainakin näkee kun parhaimmillaan keulassa palaa 8 valoa !!!

Ja hyvinhän se Vento kulki Turun ja Salon väliä koko loka-marraskuun 2015.
Turkuun saatiin jopa autohäkkipaikka, jotta vanhuksen ei tarvitse olla taivasalla ja vahingontekijöiden tavoitettavissa.

Nyt kun näitä autoja on vähän yli oman tarpeen, päätettiin Vento laittaa taas huilimaan kuivaan talliin ja ottaa perheeseen kotiutunut Ford Focus liikenteeseen. Sittemmin, kesällä 2016 - Focus vaihtui Tuomaksen itsensä ostamaan Vw Golf Variantiin (-08).

Niinkuin tämän jutun alussa totesin, tämä on Venton viimeinen koti eikä sitä myydä, romuteta tai hylätä, vaikkei aina ajoa olisikaan ja kuskit karkaisivat uudempien autojen ohjaimiin.

Sittemmin Vento ei ole enää palannut liikenteeseen, vaan on viettänyt eläkepäiviään tallissamme ja sittemmin pitkäaikaissäilytyksessä muiden veteraanien kanssa.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin päättyy tämä tarinamme - toistaiseksi.

... ja kesäkuussa 2018 Vento herätettiin henkiin hetkeksi.

Ajattelimme käydä kokeilemassa ja katsomassa, miten nämä vanhukset jakselevat ja kuinka moni niistä heräisi henkiin oltuaan pidempään paikoillaan.
Oli hauska kuulla sitä koneen kolinaa kun "sininen Vento" heräsi käymään ensimmäisen kerran yli vuoteen. Aika pian käyntiääni tasoittui. Jarrutkin tuntuivat olevan tallella ja kytkinkin irrotti mukavasti.

Eikun kokeilemaan...

Ohessa pari kuvaa tuosta vetristelystä.
Niin se vain Vento mennä pauhasi lähes tyhjässä parkkihallissa kuin parhaina päivinään.

Pikkasen tuntui jotain höyryä pukkaavan jostain välistä konehuoneessa ja helmoissakin oli jo ruosteen tuntua taas kerran, mutta muuten ihan soiva peli.
Hyvillä fiiliksillä peittelimme nuo veteraanit huppujensa alle. Huilatkoón siellä vaan ja antaa uudempien autojen tehdä arkityötään.

Jotenkin jäi sellainen fiilis, että joku kerta taas palataan astialle, joku kerta....

EDIT 2022: kumpa ei tarviisi kirjoittaa tätä lopputekstiä.
Usean vuoden huilaulu sai ikävän lopun, kun rauhassa huppujensa alla olleet autovanhukset  joutuivat ilkivallan uhreiksi. Myös tähän siniseen Ventoon oli menty väkivalloin sisälle. Auton virtalukon seutu oli hakattu rikki ja kaiketi oli yritetty saada käyntiin. Olisivat nyt varkaat edes tarkastaneet,ettei autoissa ollut akkuja. Paikkoja oli sotkettu ja harvinainen, korin värinen takaspoileri oli revitty ja kadoksissa. Pyyhinviiksi kappaleina j ajohdot roikkuivat jalkatilassa.
Selkeästi nuorten huumeveikkojen hommia.

Saman tien autot siirrettiin talteen toisaalle. Vento pienen suostuttelun jälkeen heräsi eloon.
Pyyhkijät hakkasivat täysillä, kun niitä ei pois enää saanut päältä.
Nyt auto on tallessa lukkojen takana. Joitakin varaosia minulla on, joten korjaan auton ja ne neljä muutakin kärsinyttä kulkupeliä kuntoon kun vain kerkeän.

Sitä takaspoileria lukuunottamatta auto on korjattavissa.

Harmittaa vain suunnattomasti ...

Syksyllä 2022 
Molemmat Ventot ja valkoinen farkku-Golf noudettiin kotiin.
Ventot jäivät talliin talveksi. Golf sai hupun päällensä ja sijoittui "veteraanimetsään", joksi autotallimme viereistä osaa tontistamme kutsun.

Tammikuussa 2024
Veteraanimetsän volkkarit siirtyivät yksi kerrallaan tallin lämpöön vaihteeksi.

Idea on kaataa muutama iso kuusi tuosta metsiköstä ja tehdä kunnon seisontapaikat autoille.
Niinpä viimeisenä autona sieltä starttasi veteraanimetsään ekana asettunut sininen Vento.
Moottorin käyntiääni muistutti jotain ikäloppua dieseliä, mutta niin vain käynti tasaantui hetkisen kuluttua. Höyryä pukkasi jostain välistä, joten taitaa jäähdytysjärjestelmä olla jo pikkasen haprakassa hapessa. Mutta, eikun yrittämään pois betonilaatoilta, joiden päällä tämä legenda on huilannut tovin jos toisenkin. Pari kertaa edes takaisin ja sitten jo sopi kääntymäänkin punaisen veljensä vanavedessa tallin edustalle ja siitä sitten pakilla sisään tallin lämpöön.
Siellä sitten toistaiseksi.
Kovin on Tuomaksella ideaa palauttaa ensiautonsa ajokuntoon,mutta työtä se vaatii helmojen uusimisesta, jarrujen ja laajan huollon kautta tai jotain sinne päin ainakin.